Minun matkani näyttötutkintomestariksi

Viimeiseen lähipäivään tuli valmistautua kertomalla oma tarina ja oma polku näyttötutkintomestariksi. Loin itselleni ajatuskartan omasta polustani.

5.-6.10.2015 Laadunvarmistus

Laadunvarmistus

Lokakuun lähipäivien asiana oli todella tärkeä aihe nimittäin laadunvarmistus. Päivien aikana juttelimme kovasti siitä, miten laatua tulee valvoa näyttötutkintojärjestelmässä ja tutkintotilaisuuksissa. Koulutuksen järjestäjällä on suuri vastuu siitä, miten näyttötutkintokoulutus on järjestetty ja millä tavalla tutkintotilaisuudet pidetään. Näyttötutkintomestarin on oltava tarkasti kartalla siitä, miten asioiden tulisi tapahtua ja millä tavalla laatuasioihin tulee kiinnittää huomiota.

Jos laatua ei valvota, ei järjestelmäkään toimi

Jarmo Salo kertoi esimerkkejä siitä, miksi laatua on tärkeää tarkistella näyttötutkintojärjestelmässä. Mikäli laadullista toimintaa ei tutkinnon suorittaja saa, ei myöskään silloin täytetä tavoitteita, joita on näyttötutkintojärjestelmälle luotu. Järjestelmänhän tulisi kouluttaa työelämään tekijöitä, joiden ammattitaito olisi sillä tasolla, että työllistyminen olisi mahdollista.

Laadun valvontaan on tarkoitettu erilaisia kyselylomakkeita. Esimerkkinä kävimme läpi kuinka hyvä kyselylomake tulisi tehdä ja millaisia asioita sieltä tulisi tiedustella tutkinnon suorittajilta. Mikäli kysely ei kysy oikeita asioita, ei myöskään saada irti oikeita asioita ja näin systeemi ei kehity.

AIPAL JA OPAL kyselyt

Näyttötutkintojärjestelmässä laatua tarkistellaan AIPAL ja OPAL kyselyillä. Kun itse tutustuin näihin kyselyihin tutkinnon järjestäjien taholta, tuli minulle tunne, että nämä kyselyt ovat melko turhia, mikäli niihin ei lisätä tarkentavia avoimia kysymyskenttiä. Mikäli kyselylomakkeessa on liikaa ns. ohjailevia kysymyksiä, ei se anna oikeata kuvaa näyttötutkinnon suorittamisesta.

Kenttäkokemuksia

Haastattelin kentällä toimivia kouluttajia ja kyselin millaista palautetta koulutuksen järjestäjät heille tarjoavat koulutuspäivien osalta. Jäin ihmettelemään sitä, miten vähän koulutuksen järjestäjät ottavat vastuuta kouluttajista ja heidän kouluttamisestaan. Kun tutkinnon rakenteet muuttuvat, on työelämäyhteistyö todella tärkeää koulutuksen järjestäjän taholta. Mikäli työelämän kouluttajat eivät tiedä, mihin koulutus johtaa ja tähtää, niin yhteistyön tekeminen on todella haastavaa. Tällöin monesti käy niin, että koulutus on täysin irrallinen kokonaisuudesta, eikä sillä tavoiteta sitä hyötyä mitä on lähdetty hakemaan.

7.-8.9.2015 Sukellus arvioinnin maailmaan

Sukellus arvioinnin maailmaan

Arvioinnin lähipäivät olivat todella mielenkiintoiset, sillä arvioinnin kriteerit ja kohteet ovat aina sellaista hepreaa. Lähipäivät aukaisivat kovasti silmiä taas millä tavalla tutkinnon perusteet ovat tärkeitä omaksua ja kuinka niitä tulee tavata ja ymmärtää, kun arvioijaksi lähtee. Lisäksi päivien tärkein anti oli se, ettei arvioijaksi tule lähtä, jos tutkinnon perusteet eivät ole hanskassa. Tutkinnon suorittajan oikeusturva ei täyty, mikäli arvioijat eivät täytä niitä vaatimuksia, joita heidän tulisi täyttää.

Arviointi kentällä

Lähipäivien antia oli mielenkiintoista kuunnella senkin vuoksi, kun olin käynyt kentällä katsomassa useampaa arviointikokousta. Näistä saaduilla kokemuksillani oli helppo linkittää teoriaa käytäntöön  ja huomata, ettei käytännön kentällä tapahtumat aina vastaa sitä, mitä järjestelmä sanoo. Tässäkin kohtaa tulee tärkeäksi se, että näyttötutkintomestarilla on homma hallussa ja hän tietää, miten asiat tulisi hoitaa, jotta tutkinnon suorittaja saa oikeudenmukaista arviointia osakseen.

Kokemukset rikastuttivat oppimista

Lähipäivien aikana tuli taas todistettua se, että ihmisten käytännön kokemukset opettavat eniten. Kun teorian rinnalla kuulee kentällä tapahtuneita asioita, pystyy teorian linkittämään käytännön tasolle ja samalla pystyy tajuamaan miten homma oikeasti menee. Kun kaikki ei kuulemani mukaan mene aina niin kuin kirjoissa on kirjoitettu.

Lähipäivien aikana opin sen, että tutkinnon perusteet on tunnettava. PISTE. Se on se raamattu, joka näyttötutkinnon mestarilla täytyy olla hanskassa. Työelämän edustajana et voi olla arvioijana, jos sinua ei ole perehdytetty arviointiin ja tutkinnon perusteisiin. Tässäkin käytäntö poikkeaa kovasti tutkinnon järjestäjien puolelta. Mielenkiintoista huomata, kuinka lepsusti ja vasemmalla kädellä näitä asioita hoidetaan kentällä.

27.8.2015 Tehtävät tarkistettu ja HYVÄKSYTTY

27.8.2015 Tehtävät tarkastettu ja HYVÄKSYTTY

Kannustavaa palautetta

Upea fiilis oli tänään aukaista sähköposti ja todeta, että NTM mestarikouluttajat ovat kyllä mahtavan nopeita sähköpostiin vastaajia. Tätä on NOPEA palautteen anto ja ennen kaikkea nykypäivän tapaa toimia. Iso kiitos Päiville, Hannulle ja Jarmolle tehtävien tarkistamisesta ja hyvästä palautteesta.

Oli upea huomata, että virheet eivät mene kouluttajilta läpi, kun oli muutama lapsus jäänyt kirjoitukseen. Näin sain korjattua termistön kuntoon niin blogiini kuin tehtävääni. Mahtavaa! Olen niin tyytyväinen siihen, että sain tehtävät tehtyä ja hyvällä palautteella ja nyt on upea fiilis osallistua lähipäiville, kun pakolliset kuviot ovat pois alta.

Selkeät suunnitelmat helpottavat hommia

Tehtäviä tehdessä huomasin, että hyvä suunnittelu on taas kaiken a ja o. Kun oli selkeät suunnitelmat miten tehtävät aikoo tehdä, niin ei niiden tekeminen sitten ollut mikään juttu. Nautin tehtävien kirjoittamisesta ja siitä, että sain osoittaa osaamiseni näyttötutkintomestarina. Oli mahtava huomata, että käsitteet, jotka olivat alussa niin myrkkyä, ovat nyt jo melko selkeitä. Myös opetushallituksen määräykset ja näyttötutkinto-oppaan opastukset tulivat tutuiksi tehtäviä tehdessä. Vaikka en koskaan ole niin innostunut lakipykälistä ja muista virallisista tiedoista, niin täytyy myöntää, että tällä kertaa nuo aukaisivat asioita hyvin ja niistä sai hyvää tukea kirjoituksilleen.

Väliaikaraportti osaamisesta

Ennen koulutusta teimme alkuraportin, jossa mitattiin osaamista näyttötutkintoasioissa. Nyt saimme tehtäväksemme tehdä raportin uudelleen. Oli kiva huomata, että alussa olleet todella epäselvät asiat, eivät enää olletkaan niin epäselviä ja moneen kohtaan sai laittaa isompaa numeroa mitä alussa. Vielä oli joitain kohtia, joita ei osannut niin hyvin, joten oppimista on vielä kivasti lähipäivien aikana tarjolla.

Linkki raporttiini

26.8.2015 OSA1, OSA2 ja OSA3 tehtyinä

26.8.2015 Näyttötutkintomestaritehtävät palautettuna

Sain syksyn alkuun sellaisen inspiksen tehdä pois näyttötutkintomestarikoulutuksen pakolliset tehtävät. Aloitin tehtävästä 1, jossa piti järjestäytymissuunnitelmaa kommentoida. Toisessa osassa keskityin arviointiprosssiin tutkintotilaisuudessa ja arviointikokouksessa ja kolmannessa osassa keskityin näyttötutkintojärjestelmän laatuasioihin ja palautteen antoon. Jokainen tehtävä oli todella mielenkiintoinen ja huomasin, että kun olin tehtäviin kevään aikana hyvin valmistautunut ja nyt kun ajatukset ovat syventyneet kesän aikana, niin tehtävien kirjoittaminen oli oikeastaan melko helppoa. Nyt vain odottelen sitten tuomiota kouluttajiltani, että onko tehtävät tehty oikein :).

Mitä enemmän näyttötutkintomaailmaan sukellan, sen enemmän pidän tästä tavasta opiskella ja kouluttautua. Se, että aikuisille ihmisille annetaan mahdollisuus työelämän ja työtehtävien kautta suorittaa tutkintoja, on todella hienoa. Myös aikaisemman osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen ovat tärkeitä asioita, sillä nykypäivänä ihmisten täytyy kouluttautua koko ajan lisää ja se tarkoittaa myös sitä, että osaamista alkaa kertyä monelta alueelta.

Näyttötutkintotehtäviä tehdessäni tajusin sen, mitä ihmettelin viime syksynä, kun koulutus alkoi. Miksi koulutuksen alussa ei annettu selkeitä tehtäviä meille opiskelijoille, vaan meidän täytyi ne itse selvittää? Tämä tuli harvinaisen selväksi, kun mietin ja täytin HOT:iani. Jotta HOT:iini osasin jotain kirjoittaa, minulla täytyi 

a) olla kokemusta näyttötutkintomaailmasta

b) olla verkostoja näyttötutkinnon järjestäjiin

c) olla kokemusta tutkintotilaisuuksista ja arviointikokouksista

Olin onnellinen, että olin aktiivisesti kerryttänyt keväällä itselleni tätä kokemusta, sillä HOT oli sen pohjalta helppo kirjoittaa. Tehtävien tekeminen oli kaikkien kokemusten auki kirjoittamista ja asioiden syvällisempää pohtimista. Taas voisi sanoa, että opin paljon lisää :)
 

20.8.2015 Tutkintotilaisuuden kommentointi

20.8.2015 Tutkintotilaisuuden kommentointi

Tehtävänä oli käydä seuraamassa tutkintotilaisuutta ja täyttää weblinkkikysely kyseisestä tutkintotilaisuudesta. Itse päätin toteuttaa tämän niin, että kävin useammassa tutkintotilaisuudesta ja poimin sieltä tilaisuuden, josta jäi eniten kerrottavaa ja kommentoitavaa. Tämä tehtävä oli todella hyvä, sillä se aukaisi silmät sille todellisuudelle, millä tavalla tutkintosuorituksia ja arviointikokouksia pidetään.

20.8 OSA1: Järjestämissuunnitelman kommentointi

20.8.2015 OSA1: Järjestämissuunnitelman kommentointi

Päätin aloittaa tehtävien teon ennen seuraavaa lähipäivää, jotta saisin kouluttajilta palautteita siitä, olenko ymmärtänyt tehtävät oikein ja onko niissä vielä viilattavaa. Järjestemäsuunnitelmaa en päässyt näkemään, vaikka koitan monesta oppilaitoksesta sitä kysellä, enkä myöskään työelämän edustajana päässyt kehittelemään suunnitelmaa. Tämän vuoksi päädyin haastattelemaan Rastorin koulutusvastaavaa heidän tuotekehittäjän erikoisammattitutkinnon järjestelmäsuunnitelmasta.

Mielenkiintoinen tehtävä

Tehtävä osoittautui todella mielenkiintoiseksi, sillä olin saanut ohjeet koulutuksella, että suoraan järjestelmäsuunnitelmaa ei pidä kommentoida. Eli otin järjestelmäsuunnitelmapohjan malliksi ja kehitin sen pohjalta kysymyksiä, jotka minua eniten kiinnosti. Keskityin haastattelussa näyttötutkinnon toteutukseen, tutkintotoimikunnan ja koulutuksen järjestäjän yhteistyöhön ja arviointiasioihin, jotka ovat minua työelämän edustajana lähellä. Kysymyksiä tuli sitten useita kymmeniä ja näistä minun piti valita sitten ne kaikkein mielenkiintoisimmat.

Kun haastattelua aloin kirjoittamaan auki, kaivoin opetushallituksen määritykset näyttötutkinnosta ja koulutukseltani saamat paperit siitä kuinka järjestämissuunniltelma tulisi täyttää ja millaisia asioita sieltä tulisi löytyä. Uppouduin kirjoitteluun täysillä ja huomasin, että tästähän tulee taas sellainen essee :). Jos olisin aukaissut kaikki  kysymykset, niin monikymmeninen kirjoitelma olisi ollut tuloksena.

Uutta oppia

Tehtävää tehtäessä tuli taas ymmärrys siitä, miksi NTM koulutuksessa annetaan opiskelijalle täysi vastuu tehtävien suorittamisesta. Jotta ymmärrys näyttötutkintoasioista kehittyy ja syvenee, täytyy asia ymmärtää kokonaisuutena. Tätä kokonaisuuden ymmärtämistä tukevat HOT:n kirjoittaminen sekä tehtävien miettiminen. Verkostoituminen näyttötutkintojärjestäjiin on tärkeä kohta, kun alkaa tehtäviä työelämän edustajana tekemään. Kun ei ole käytännön kokemusta näyttötutkinnoista, on maailma todella uusia ja tietoa on paljon. Itseäni tämän uuden tiedon järjestelemiseen auttoi se, kun olin ensimmäisten lähipäivien jälkeen aktiivinen ja pääsin heti seurailemaan useampaa tutkintotilaisuutta. Noissa hahmottui käytännön tasolla, mitä tarkoitta, kun tutkinnon suorittaja suunnittelee itse miten ammattiosaamisensa tulee osoittamaan ja minkälaisilla käytännön töillä.

2.8.2015 Orientoitumista syksyn opintoihin ja HOT:n täyttelemistä

2.8.2015 HOT - Pitihän sekin vihdoin täyttää

Tänään päätin orientoitua kunnolla NTM opintoihini taas. Kaivoin esille kansioni, jonne olin kaikki paperit NTM opinnoista kerännyt ja etsin HOT lomakkeen. Sen jälkeen alkoi raaka kirjoittaminen ja lomakkeen täyttäminen. Kuten aiemmin olen huomannut, hyvä valmistautuminen on avain onnistumiseen ja niin myös tälläkin kertaa. Olin nimittäin tehnyt hyvää pohjatyötä asioiden eteen jo keväällä, kun olin haastatellut eri koulutuksen järjestäjiä, tutkinnon suorittajia ja opettajia, jotka toimivat NTM:inä arviointikokouksissa. Suunnitelmallisuuden johdosta HOT:n täyttäminen ei tuottanut niin kauheeta päänvaivaa. Kirjasin aikomani tehtävät ylös ja laitoin lomakkeen menemään kouluttajilleni.

OSA1: Järjestämissuunnitelman haastattelu

Koska työelämän edustajana en pääse laatimaan järjestämissuunnitelmaa, niin päätin haastatella koulutuksen järjestäjää heidän järjestämissuunnitelmasta. Tämä tehtävä osoittautui oikein mielenkiintoiseksi, sillä sain kysellä tosi monipuolisesti kysymyksiä ja sainkin paljon hyviä vastauksia. Huomasin, että ymmärrän jo melko hyvin näyttötutkintomaailmaa ja siinä pyöriviä rattaita. 

OSA2: Arviointikokoukseen osallistuminen

Työelämän edustajana minulla on mahdollisuus päästä TT:ksi arviointikokoukseen. Tämä on hieno mahdollisuus ekakertalaiselle, sillä siinä tulee paneuduttua kunnolla sekä tutkinnon perusteisiin, tutkintotoimikunnan toimintaan, koulutuksen järjestäjään ja arviointitouhuun. Odotan jo innolla tätä tapahtumaa, sillä se avaa silmiäni taas enemmän arviointihommasta.

OSA3: Tutkinnon suorittajien haastattelut

Olen käynyt kevään aikana neljässä tutkintotilaisuudessa ja olen haastatellut tutkinnon suorittajia, kuin myös opettajia näissä. Näistä haastatteluista aion koostaa kriittisen analyysin näyttötutkintojärjestämästä, tutkintotilaisuuksista eri koulutuksien järjestäjien järjestämänä sekä siitä, millainen fiilis tutkinnon suorittajille jäi asiasta. Tämä tehtävä on oikein mielenkiintoinen, sillä mielestäni palautteen antaminen ja vastaanottaminen ovat niin työelämässä kuin koulutuksien järjestäjänä erityisen tärkeää. Vain kehittämällä toimintaa ja kuuntelemalla tutkinnon suorittajia voidaan asiat tehdä vieläkin paremmin.

Nyt sitten odotellaan kouluttajien kommentteja siitä, miten olen onnistunut ymmärtämään tutkinnon perusteet ja sen miten aion osaamiseni osoittaa :). Mielenkiintoista!

26.5.2015 Tutkintotilaisuudesta ja arvointikokouksesta jälleen uusia kokemuksia

Lähihoitajan tutkintotilaisuus ja arviointikokous

Tiistaina pääsin jälleen tarkkailemaan uutta tutkintotilaisuutta ja arviointikokousta. Tällä kertaa oli kysymys oppisopimuksella suoritettu lähihoitajan tutkinto. Tässä tutkintotilaisuudessa ja arvointikokouksessa käsiteltiin lasten ja nuorten hoito ja kasvatus tutkinnon osaa.  Tällä kertaa tutkintotilaisuuden seuraamisesta mielenkiintoisen teki se, että olin ollut seuraamassa tutkinnon suorittajaa konkreettisen tutkintotilaisuuden aikana. Pystyin siis myös tarkkailemaan tilaisuutta arvioijan näkövinkkelistä.

Tilaisuuden alkuun pääsin juttelemaan TT:n kanssa. Ihmettelimme lähihoitajan tutkinnon rakennetta ja sen monimuotoisuutta. Arvioijan kannalta tutkinnon perusteet ovat kyllä melkoinen myrkky. 

Nytkin tässä tutkinnon osassa oli neljä isompaa kohtaa:

1. Työprosessin hallinta

2. Työmenetelmien, työvälineiden ja materiaalin hallinta

3. Työn perustana olevan tiedon hallinta

4. Elinikäisen oppimisen avaintaidot

Nämä neljä kohtaa oli sitten kirjoitettu useilla kymmenillä arviointikohdilla auki, joka tuntui arvioijan näkökulmasta melkoiselta sopalta. Usea arviointikohde oli päällekkäin toisen kanssa ja osa termeistä oli todella outoja ja niiden kohdalla sai todella miettiä, mitä ne käytännössä tarkoittavat. Tämä teki myös arviointikokouksen seuraamisesta mielenkiintoisen.

Tutkintotilaisuus

Tutkintotilaisuus alkoi tutkinnon suorittajan itsearvioinnilla, jonka aikana hän käsitteli nämä neljä arviointikohtaa alikohtineen. Jokaisen ison osan jälkeen opettaja kysyi jonkin kysymyksen. Ensimmäisessä osassa opettajaa kiinnosti tutustuiko tutkinnon suorittaja päiväkodin esiopetussuunnitelmaan. Oli todella tervettä huomata, miten hienosti TT tuki tutkinnon suorittajaa ja sanoi opettajalle useassa kohtaa, että tässä vaaditaan ihan todella paljon ja tutkinnon suorittaja joutuu käyttämään liimaa-leikkaa tekniikkaa, kun materiaaleja etsii netistä. 

Jossain kohtaa jäin miettimään, että miksei näitä teoriakohtia voisi osoittaa kunnollisella portfoliolla, jossa olisi aukaistu omin sanoin tiettyjä teoria-asioita, jolloin saataisiin kuvaus tutkinnon suorittajan osaamisesta. Eli vanhan ajan essee käytäntö käyttöön. Noissa tutkinnon suorittaja joutuisi etsimään tietoa, jonka pohjalta esseensä/raporttinsa kirjoittaa. Näin arvioijillekin olisi mielenkiintoista nähdä minkälaisia uusia näkökulmia tutkinnon suorittaja asioista saa irti ja arviointikin olisi noiden pohjalta mielestäni paljon helpompaa. 

Toisessa osuudessa opettaja kysyi kysymyksen "Miten näet lähihoitajan roolin päiväkotitoiminnassa?" Tästäkin syntyi hyvää keskustelua ja varsinkin nyt, kun tutkinnon suorittaja oli oppisopimuksella suorittamassa tutkintoaan, niin TT ja TA kommentoivat, että kyllä työssä oppimisella saavutetaan niin paljon enemmän, entä tulemalla suoraan koulun penkiltä suorittamaan tutkintotilaisuutta. Kun tuntee talon ja työpaikan, jossa tutkintotilaisuutta suorittaa niin silloin tutkinnon suorittaja on itsevarmempi ja hänellä on jo tarvittavaa ammattitaitoa käytännön työn tasolta.

Kolmannessa osassa keskusteltiin teorialähteistä ja siitä, miten tutkinnon suorittaja osasi monipuolisesti etsiä ikätasolle sopivaa tietoa. Tässä TT ja TA yhtyivät hyvin keskusteluun ja kertoivat, että tutkinnon suorittaja oli tehnyt hyvää  työtä tässä osiossa ja materiaalia oli paljon. 

Neljännessä osiossa perehdyttiin elinikäisen oppimisen avaintaitoihin ja palautteen antamiseen ja 

vastaanottamiseen. Opettaja kysyi tutkinnon suorittajan vahvuuksia ja heikkouksia. Oli hienoa huomata, että nuori ihminen osasi selkeästi kertoa omat vahvuutensa ja heikkoutensa. Tämä on hieno asia, sillä silloin elinikäisessä oppimisessa ollaan jo hyvällä tiellä. Ilman rakentavaa kritiikkiä ei voi asioita parantaa ja ei voi oppia lisää.

Kolmikannan arviointikokous

Tutkintotilaisuus kesti 50 minuuttia, jonka jälkeen tutkinnon suorittaja poistui huoneesta ja alkoi kolmikannan arviointikokous, johon osallistuivat TT, TA, NTM-opettaja ja minä ylimääräisenä jäävinä arvioijana. Tällä kertaa opettaja ei kysynyt tutkinnon suorittajalta, että saisinko jäädä arviointikokoukseen, joten kysyin sen itse tutkinnon suorittajalta. Tämähän on tutkinnon suorittajan oikeusturva, sillä olin kolmikannan ylimääräinen jäsen.

Arviointikokous eteni vapaasti keskustellen ja arviointiesityslomakkeen pohjalta. Koulutuksen järjestäjän puolesta oli valmis lomake arviointiesitykselle, jossa oli nämä neljä isoa kohtaa laitettu ja niiden alle sitten kirjoitettiin arviointikokouksessa kommentteja ja perusteluita. Mielestäni tämä tapa oli todella järkevä, sillä nyt olisi ollut ihan turha tuijoittaa arviointikohteita kohta kohdalta ja antaa niille arvioita, vaan TT, TA ja open välinen keskustelu avasi oikealla tavalla näitä kohtia. 

Arvioijat päätyivät yhdessä helposti yksimieliseen arvioon, jonka jälkeen kirjoitettiin arviointiesitys kohta kohdalta NTM-opettajan johdolla. Opettaja kyseli TA- ja TT-arvioijan kommentteja arviointiesitystä kirjoittaessa, jolloin siitä tuli yksimielinen. Kun arviointiesitys oli kirjoitettu valmiiksi, pyydettiin tutkinnon suorittaja takaisin huoneeseen kuulemaan arviointi ja palaute. Arviointiesitys kerrottiin kohta kohdalta tutkinnon suorittajalle ja tutkinnon suorittaja sai tietoa arvioinnin oikaisumahdollisuudesta. Tutkinnon suorittaja sai myös kopion arviointiesityksestä, josta hän oli todella iloinen.

Pohdittavaksi jääneitä asioita

Arviointikokouksen päätyttyä jäin pohtimaan seuraavia asioita. Arvioijien perehdytys oli melko ihmeellinen. Opettaja nimittäin kyseli arviointiesityksen täyttämisen jälkeen lomakkeen avulla, että onko arvioijat osallistuneet heidän koulun  järjestämiin arviointikoulutuksiin tai ovatko he NTM:eitä. Tässä oli perehdytys. Arvioijille ei oltu etukäteen soitettu ja varmistettu, että ovatko he päteviä arvioimaan tätä tutkinnon suorittajaa, eikä heille oltu esitetty ohjeita siitä, miten tulisi toimia arviointikokouksessa ja miten arvioita olisi syytä miettiä kokonaisuudessa. 

Mielestäni tämä asia oli todella outo, sillä jos miettii päiväkotia, jossa TT:nä voisi toimia kuka vaan henkilökunnasta. Tällä kertaa TT oli kokenut arvioija ja oli käynyt koulun järjestämässä arviointikoulutuksessa, mutta mitä jos olisi ollut ei-pätevä arvioija. Veikkaanpa, että tutkinnon suorittajan oikeusturva saada laadullista arviointia ei olisi toteutunut tämän kaltaisella "perehdytyksellä". Lisäksi juttelin TA:n kanssa siitä, että ovatko he saaneet nähdä arvioijista listaa, jossa olisi heidän nimensä. TA sanoi, etteivät ole nähneet tuollaista listaa. Hmm, onkohan tällaista siis edes olemassa ja onko tämä tutkintotoimikunnan asia vaatia, että tällainen olisi? Ja tarkistaako tutkintotoimikunta arvioijat, että löytyvätkö he arviointilistasta? Mielenkiintoista.

Mielestäni positiivista tässä tutkintotilaisuudessa ja arviointikokouksessa olivat seuraavat asiat:

+ TT oli erittäin valveutunut arvioija ja osasi hienosti tukea tutkinnon suorittajaa omilla kommenteillaan. Yhteistyö pelasi todella hyvin ja huomasi, että he olivat todellakin työskennelleet tutkintotilaisuuden aikana yhdessä ja TT oli ollut läsnä.

+ Arviointiesityksen täyttäminen tehtiin todella perusteellisesti. Nyt tapahtui se, mitä aikaisemmin mietin, että millä tavalla arviointiesitykseen kirjoitetaan palaute. Nyt se tuli kattavasti ja koska se oli jaoteltu neljän ison otsikon alle ja jokaisessa oli pitkät palautteet, niin tutkinnon suorittaja sai todella kattavan palautteen tästä tutkinnon osasta. Voisin tässä kohtaa puhua laadullisesta arvioinnista.

+ Tutkinnon suorittaja sai kopion arviointiesityksestä. Mahtava juttu, sillä positiivinen palaute kannustaa jatkoa ajatellen ja on hyvä todistus hyvin suoritetusta tutkinnnosta. Palvelee samalla myös työtodistuksen virkaa :).

+ Rento meininki arviointikokouksessa. Arviointiryhmä keskusteli todella paljon ja kaikki arvioijat osallistuivat aktiivisesti keskusteluun.

Jälleen kerran upea kokemus ja tuli tunne, että haluan päästä muihinkin tutkintotilaisuuksiin ja arviointikokouksiin mukaan. Upeaa nähdä eri koulutuksen järjestäjien tapoja toimia ja toteuttaa näyttötutkintojärjestelmää. Ja kun meidän näyttötutkintomestarikoulutus jatkuu taas syyskuussa ja pääsemme paneutumaan arviointiasioihin, niin minulla on konkreettista näkökulmaa siihen. Niin siistiä :).

24.5.2015 Oikeat käsitteet osoittavat ammattilaisuutesi

Oikeat näyttötutkintokäsitteet haltuun

Kirjoittelin perjantaina blogiani ja jäin miettimään oikeiden käsitteiden käyttöä. Huomasin, että pohdin useidenkin käsitteiden oikeaoppista käyttöä ja tämän vuoksi minun täytyi tähän ongelmaani kysyä neuvoa alan ammattilaisilta eli kouluttajiltamme.
 

Näyttöviikko => Unohda tämä käsite. Näyttö sanaa ei ole näyttöviikkona, eikä näyttönä näyttötutkintomaailmassa. Kyse on aina tutkintotilaisuudesta. Tutkintotilaisuus voi täten kestää pitemmänkin aikaa. Tutkintotilaisuus on myös kyseessä silloin, kun tutkinnon suorittaja ja kolmikantainen arvioijaryhmä keskustelee tutkintotilaisuudesta ja tutkinnon suorittaja kertoo omin sanoin tutkintotilaisuuden kulkua suhteessa arvioinnin kohteisiin.

Arviointi => Kolmikantainen arvioijaryhmä arvioi eikä arvostele onko tutkinnon suorittajan  osaaminen tunnistettavissa ja tunnustettavissa suhteessa tutkinnon osaamisvaatimuksiin (arvioinnin kohteisiin ja kriteereihin).

Arviointikokous => Käsittää vain kolmikanta arvioijaryhmän. Kokouksessa kolmikanta arvioi tutkinnon suorittajan osaamisen suhteessa tutkinnon ammattiosaamisvaatimusten arviointi kohteisiin ja kriteereihin.

Käsitteet haltuun - askel kerrallaan

Käsitteiden opettelemisessa on vielä itselläni tekemistä. Tämä tulee esille varsinkin uusissa tilanteissa ja kun olen seuraamassa ihan erilaista tutkintotilaisuutta ja arviointikokousta mitä aikaisemmin. Olen huomannut, että olen vasta matkalla kohti ammattilaisuutta, sillä oikeiden käsitteiden käyttö on vielä vähän haastavaa.

Olen huomannut, että kun pohdin näiden käsitteiden käyttöä niin ne jäävät kyllä paljon paremmin mieleen. Asioiden puntaroiminen ja pohtiminen auttaa asian ymmärtämisessä ja selkeyttää tehokkaasti isoa kuvaa. Tämä on juuri sitä oikeanlaista oppimista, kun asioita ei vain ulkoa opetella, vaan niitä pohditaan ja laitetaan käytäntöön.

Ammattilaiset osaavat käsitteet

Turhaan ei puhuta siitä, että ammatti-ihmiset osaavat käsitteet, sillä juuri tätähän se on. Puhutaan sitten alan ammattilaisten kanssa, niin kyllä alalla toimivat ammattilaiset tietävät oikeat käsitteet. ICT-alalla ihmisten kanssa puhutaan jatkuvasti workflowsta, use caseistä, taskeista, prosesseista, R&D kehitystyöstä jne. Samoin näyttötutkintomaailmassa puhutaan arvioinnista, tutkintotilaisuuksista, kolmikanta arvioijaryhmästä, arviointiesityksestä, tutkintotoimikunnasta, arviointikokouksesta, tutkinnon perusteista, tutkinnon perusteiden arvioinnin kohteista ja kriteereistä, arvioinnin oikaisupyynnöstä jne. Nyt haasteenani on käyttää aina oikein näitä käsitteitä ja soveltaa niitä käytännön tilanteisiin, jotka eroavat paljon toisistaan.

Käytännön kokemus opettaa

On ollut mahtavaa päästä katsomaan eri koulutuksen järjestäjien tutkintotilaisuuksia ja arviointikokouksia, sillä olen huomannut, että tätä kautta sitä oppii eniten. Teoria saa vahvistuksen, kun näkee miten asiat tapahtuvat käytännössä. Innolla odotan taas uusia tutkintotilaisuuksia ja arviointikokouksia, joita on tulossa vielä tämän kevään ja tulevan syksyn aikana.

22.5.2015 Arviointikokouksen seuraaminen

Nuoriso- ja vapaa-ajan ohjauksen perustutkinnon arviointikokous

Tänään pääsin osallistumaan nuoriso- ja vapaa-ajan ohjauksen perustutkinnon vapaa valinnaisten osien arviointikokoukseen. Arviointikokouksessa arvioitiin tutkinnon kaksi vapaa valinnaista osaa. Ensin läpikäytiin ensimmäinen osa ja siitä käytiin kolmikannan välinen keskustelu ilman tutkinnon suorittajaa, jonka jälkeen tutkinnon suorittajalle kerrottiin arvosana ja perustelut. Sen jälkeen toistettiin samat toimenpiteet toisen tutkinnon osan kanssa.

Paikalla arviointikokouksessa olivat koulutuksen järjestäjän opettaja, joka oli NTM. Työnantajan puolesta oli edustajana tutkinnan suorittajan kolleega ja työntekijän puolelta oli edustettuna opettaja. Olin varmistanut jokaiselta osa-puolelta, että osallistumiseni arviointikeskusteluun on suotavaa ja kaikilta osapuolilta tuli myöntävä vastaus.

Mielenkiintoinen ja avoin keskustelu

Arviointikokous eteni jouhevasti tukeutuen arviointikriteereihin. Tutkinnon osan arviointikriteerit käytiin yksitellen läpi ja tutkinnon suorittaja kertoi näistä omin sanoin. TT ja TA arvioijat osallistuivat keskusteluun ja esittivät omia näkemyksiään. Keskustelua johti opettaja ja hän esitti hyvin täydentäviä kysymyksiä. 

Keskustelun aikana kävi selväksi, että TT ja TA olivat hyvin valveutuneita arvioijia, ja heillä oli näkemys kuinka arviointikokouksessa toimitaan. Oli mielestäni kiva tarkkailla kuinka kolmikanta toimi arviointikokouksessa ja kuinka eri osapuolet osallistuvat keskusteluun.

Tutkinnon suorittaja oli hyvin valmistautunut arviointikokoukseen ja hän oli puhelias, jonka vuoksi keskustelu eteni todella jouhevasti, eikä opettajan tarvinnut lypsää asioita häneltä. Materiaalit, jotka tutkinnon suorittaja toi arviointikokoukseen, olivat laadukkaita ja tutkinnon suorittaja peilasi kertomiaan asioita portfolioonsa.

Kolmikannan arviointikokous ilman tutkinnon suorittajaa

Kun kaikki arviointikriteerit oltiin läpikäyty, tutkinnon suorittajaa pyydettiin poistumaan, mutta ennen sitä opettaja varmisti tutkinnon suorittajan oikeusturvan vuoksi, että saanko jäädä kolmikannan arviointikokoukseen kuunteluoppilaaksi. Tämä oli tutkinnon suorittajalle ok, ja jäin kuuntelemaan mielenkiintoista kolmikannan keskustelua. 

Joidenkin arviointikriteereiden kohdalla käytiin keskustelua enemmän kuin toisten ja yhteiseen arvosanaan päästiin helposti. Kolmikanta oli oikein yksimielinen arvosanasta, eikä vääntöä tuosta tarvittu. Opettaja johti keskustelua mielestäni hyvin ja jos TT ja TA arpoivat arvioinnin kanssa, niin opettaja antoi lisätietoa, jonka turvin TT:n ja TA:n oli helpompi antaa arvionsa. Lopuksi opettaja laati yhdessä TT:n ja TA:n kanssa arviointiesityksen, johon TT ja TA lisäsivät allekirjoitukset.

Arviointikokouksen jälkeen tutkinnon suorittaja pyydettiin paikalle, ja hänelle esitettiin arvioinnin arvosana ja perustelut tälle. Lisäksi opettaja mainitsi tutkinnon suorittajan oikeusturvasta ja siitä, että jos hän haluaa tehdä oikaisupyynnön tutkintotoimikunnalle arvioinnista, miten tulee toimia. Tässä tilanteessa tutkinnon suorittaja oli oikein tyytyväinen arvioon, eikä vastustusta tullut :).

Arvioijien perehdyttäminen

Opettaja hoiti arvioijien perehdyttämisen kolmikannan arviointikeskustelun aikana. Opettaja avasi arviointikriteeristöä ja muistutti useassa kohdassa, että kyse on perustutkinnosta ja arvioinnissa mietitään tutkintotilaisuutta ja siellä tapahtuneita asioita. Mielestäni tuo oli oikein tarpeellista, sillä TA:lla ja TT:llä arviontifokus keskittyi joissakin kohdissa liian laaja-alaiseksi, eli ei kohdannut tutkintotilaisuutta ja sitä, että tutkinnon suorittaja on suorittamassa perustutkintoa. Kun keskustelua jatkettiin, päädyttiin mielestäni oikeaan arvioon ja tässä opettajan antama lisäinfo oli oikein tarpeellinen.

Uutta oppia arviointikeskustelusta

NTM opiskelijana sain arviointikokouksesta todella paljon uudenlaista näkökulmaa. Työelämän edustajana, kun kaikki näyttötutkintomaailmaan liittyvä on niin uutta, oli mahtava päästä tarkkailemaan juuri perustutkintoa, jossa arviointikeskustelua käytiin kolmikannan kanssa monipuolisesti. 

Jälleen kerran huomasin, miten vaikeaa arviointi voi olla ja miten arviointikriteeristön jokaista sanaa on tulkattava, kun arviointia tekee. Kolmikannan keskustelusta sai hyvän käsityksen, miten opettajan rooli on tärkeä, kun hän vetää keskustelua, ettei liikaa johdattele arvioijia suuntaan tai toiseen ja osaa myös tulkata ja auttaa TT:tä ja TA:ta, jos jokin kohta vaikuttaa hankalalta ymmärtää.

Arviointikeskustelun jälkeen haastattelin opettajaa vielä koulutuksen järjestäjän näkökulmasta ja siitä, miten henkilökohtaistaminen toimii. Lisäksi kyselin tutkinnon suorittajalta vielä yksityiskohtaisemmin miltä arviointikeskustelu ja tutkintotilaisuus vaikuttivat ja millainen fiilis tutkinnon suorittajalla jäi noista. Keskustelut avasivat asioita vieläkin enemmän ja sain kokonaisvaltaisemman käsityksen asioista.

19.5.2015 Konkretiaa henkilökohtaistamiseen

Konkretiaa henkilökohtaistamiseen

Tänään pääsimme konkreettisesti kokeilemaan mitä henkilökohtaistaminen on näyttötutkintomaailmassa. Teimme harjoituksen, jossa oli kolme eri roolia. Yksi oli haastattelija, yksi koulutukseen hakeutuja ja kolmas oli tarkkailija. Ideana oli haastatella koulutukseen hakeutujaa henkilökohtaistamisen näkökulmasta ja tarkastella onko kyseinen tutkinto koulutukseen hakeutujalle oikea ja soveltuva. 

Minun ryhmässä käsittelimme kiinteistöalan ammattitutkintoa, vapaa-ajan ja nuoriso ohjaajan perustutkintoa ja ohjelmiston suunnittelun osaa, joka on yksi valinnainen osa tieto- ja viestintätekniikan ammattitutkinnosta. Haastattelussa nousi esille useita kysymyksiä, joita haastattelija joutui avaamaan tarkemmin.

Esimerkkejä tällaisista kysymyksistä olivat:

Miten suhtautua työkokemukseen? 
Riittääkö, että haastattelija kysyy vuosien määrän?
Tarviiko työtehtäviä avata, jotta saisi ongittua koulutukseen hakeutujan aikaisemman osaamisen? Miten aikaisempi osaaminen tunnistetaan ja tunnustetaan?
Miten koulutukseen hakeutuvan aikaisempi osaaminen saadaan esiin?

Koulutukseen hakeutujalla voi nimittäin olla työkokemusta ja useampi eri koulutus taustalla, joten haastattelussa on tärkeää hahmottaa, mikä on koulutuksen osa, minkä koulutukseen hakeutuja todella tarvitsee ja minkä osan hän saa aikaisemmalla osaamisen tunnistamisella suoritettua. Lisäksi aikaisemman osaamisen tunnistaminen voi olla joskus hankalaa ja koulutukseen hakeutujaa saa tosissaan tentata.

Monta eri polkua

Toisessa päivän henkilökohtaistamisharjoituksessa nousi esille useiden eri polkujen mahdollisuus. Eri polkujen määrittelyssä tärkeää oli tietää, että

1. Miten toimitaan, jos koulutukseen hakeutujalla on jo aiemmin hankittua osaamista?

2. Miten toimitaan, jos on osaamista, mutta ei arvioitua todistusta osaamisesta?

3. Miten toimitaan, jos kokemusta ei ole?

4. Miten toimitaan, jos koulutukseen hakeutuja ei ole soveltuva suorittamaan tutkintoa?

Lähipäivän konkreettiset esimerkit olivat todella avaavia ja huomasin taas ymmärtäväni järjestelmästä paljon enemmän. Samalla kun asiat aukenivat, mieleen tuli monta kysymystä, joihin halusin vastauksia eri tahoilta. 

Vertaistuki on tärkeää ja opettavaista

Huippua oli taas todistaa, että ryhmä opettaa mahtavasti. Meillä oli lähipäivien aikana todella mielenkiintoisia keskusteluja ja parasta on se, että kun itse ihmettelet jotain kysymystä, niin saat tukea opiskelijakavereiltasi. Työelämän edustajien kanssa pohdittin sitä, miten laaja tämä näyttötutkintomaailma on ja kuinka paljon tässä on asioita, joita ei ihan heti hahmota. Varsinkaan, kun ei ole toiminut opettajana. Mutta näidenkin lähipäivien jälkeen minulle tuli vahvempi fiilis siitä, että osaan ja ymmärrän taas paljon enemmän :).

18.5.2015 5. Lähipäivä: Hyppäys henkilökohtaistamisen maailmaan

Henkilökohtalaistaminen

Tänään lähipäivän teemana oli henkilökohtaistaminen. Aihe oli todella mielenkiintoinen, sillä mielessäni on ollut monta kysymystä juuri henkilökohtaistamiseen liittyen. Ennakkotehtävänä oli tehtävänä tutustua yhteen tutkinnon osaan jostain koulutuksesta. Lisäksi koulutuksen osasta tuli tehdä osaan.fi kartoitus, joka osoittautui todella mielenkiintoiseksi. Itse tein osaamisen tunnistamisen tieto- ja viestintätekniikan ammattitutkinnon ohjelmoinnin suunnitelu osasta. Osaamisen kartoitus kysely avasi hyvin tutkinnon perusteet ja siinä sai hyvän käsityksen niistä tutkinnon perusteista, joita kyseisen tutkinnon osassa tulisi osata. Kyselystä sai itselle raportit, jotka näyttivät tältä.

Mind map ja metaforat avaamassa henkilökohtaistamista

Päivän opetuksessa käytettiin mind map-opetusmetodia ja metaforiin perustuvaa ajatuksen pohdintaa. Tykkäsin tästä tavasta aukaista asiaa, sillä näin asiasta tuli konkreettisempi ja asioista sai keskustella opiskelukavereiden kanssa. Mind map-käsittely henkilökohtaistamista aukaisi asioita laajemmin ja henkilökohtaistamisesta saatiin näin rakennettua iso kuva. Esimerkit, joita kouluttajamme kertoivat avasivat asiaa vielä enemmän ja henkilökohtaistamisen tärkeys alkoi hahmottua.

Iltapäivästä saimme kuulla mitä muutoksia ammatillisessa peruskoulutuksessa tulee voimaan 1.8.2015. Mielenkiintoista oli kuulla, että ammatillinen peruskoulutus on siirtymässä kohti osaamisperusteista opetusta ja näin lähemmäs näyttötutkintojärjestelmää, vaikka eroavaisuuksia olikin mm. arvioinnissa. Arvioinnissa näyttötutkinnoissa on aina mukana kolmikanta, joka tekee arviointiesityksen tutkintotoimikunnalle, joka määrittelee lopulta arvioinnin. Ammatillisessa peruskoulutuksessa opettaja voi yksinäänkin tehdä arvioinnin. Iltapäivä osoitti sen, että termejä ja käsitteitä on opetusmaailmassa paljon ja se, että ymmärtää näiden järjestelmien erot on tärkeä osa opettajan elämää. Mielestäni tämä suuntaus opetusmaailmassa on oikea. Enää ei riitä, että opiskelijat vaivautuvat paikalle ja näennäisesti ovat paikalla oppimassa. Nyt täytyy jokaisen oikeasti osata asiat päästäkseen tutkinnon osista läpi. Lisäksi tykkäsin eritoten ajatuksesta, että erilaiset oppimisympäristöt ovat tulossa käyttöön ammatillisessa peruskoulutuksessa ja opiskelijoille mahdollistetaan erilaiset tavat oppia asiat.

Huomiseen lähipäivään jäi mielenkiintoinen esimerkkitehtävä, joka varmasti osoittaa käytännön tasolla mitä henkilökohtaistaminen koulutukseen hakeutumisen yhteydessä tarkoittaa. Mielenkiintoista.

27.4.2015 Tutkintotilaisuuden seuraamista päiväkodilla

Tutkintotilaisuuden seuraamista päiväkodilla

Pääsin päiväkodille seuraamaan lähihoitajaopiskelijan tutkintotilaisuutta. Tutkinnon suorittaja suoritti lasten ja nuorten hoidon ja kasvatuksen koulutusohjelman tutkintotilaisuutta päiväkodin eskariryhmässä. Menin päiväkodille seuraamaan ja haastattelemaan hoitajia. Parin tunnin aikana oli mielenkiintoista saada käytännön tietoa siitä, miten tällainen tilaisuus päiväkodilla hoidetaan ja oli hyvä päästä haastattelemaan tutkinnon suorittajaa ja saada hänen mielipiteitä tutkinnon suorittamisesta.

Eskarilaisten maanantaiaamu

Aamu alkoi ulkoilulla. Eskarilaiset olivat juuri siivoamassa leluja ja lähdössä sisälle, kun saavuin päiväkodille. Pääsin tässä vaiheessa heti haastattelemaan tutkinnon suorittajaa ja pääsin siinä mielessä hyvin vauhtiin oman tehtäväni kanssa. Siirryimme lasten kanssa sisätiloihin, jossa heillä alkoi päivän avaustuokio. Tutkinnon suorittajan tehtävänä oli tuokion seuraaminen, eikä siinä kauhean paljon ollut tekemistä.

Jäin miettimään tuossa tuokion aikana seuraavia kysymyksiä:

1- Miten opettajan ja hoitajien yhteisopettajuus toimii?
2- Miten hoitajat osallistuvat aktiivisesti, mutta ei näkyvästi opetustuokion kulkuun ja takaavat opettajalle työskentelyrauhan?
3- Miten tutkinnon suorittaja saa roolia tässä paletissa?

Opettajan opetustuokion jälkeen lapset siirtyivät tekemään tehtäviä ja tutkinnon suorittaja pääsi työhön kiinni. Hän hienosti otti ohjauksen näkökulmasta roolia ja auttoi tehtävien teossa ohjaten. Opetustuokion jälkeen pääsin juttelemaan vielä TT arvioijan eli näytön vastaanottavan hoitajan ja tutkinnon suorittajan kanssa. Kysyin juuri kysymyksiä, jotka olivat minua askarruttaneet ja sain niihin vastaukset. Samalla TT arvioija antoi palautetta tutkinnon suorittajalle toiminnasta eli haastatteluni toimi samalla hyvin tutkinnon suorittajalle palautteen anto tilaisuutena kyseisestä tunnista. 

Ohjaajan pätevyys

Huomasin tarkkaillessani toimintaa, että ohjaajan pätevyys on todella iso asia, kun hän ohjaa ja seuraa tutkinnon suorittajaa. Mikäli ohjaajalla ei ole homma hanskassa, ei hän kykene seuraamaan tutkinnon suorittajan toimintaa ja arvioimaan sitä kriittisesti. Myös kokemuksen tärkeys korostui, kun ryhmässä on integroitu erikoislapsia normi lapsien joukkoon. Tässä myös tärkeää on se, että kommunikaatio tutkinnon suorittajan kanssa on selkeää ja hänkin tietää mahdolliset ongelmatilanteet. Tästä olikin hyvä esimerkki, kun ohjaava hoitaja sai tekstiviestin, niin hän heti näytti sen myös tutkinnon suorittajalle ja antoi hänellekin informaatiota asiasta. Tästä jäi itselleni kuva, että tutkinnon suorittaja toimii osana tiimiä, eikä ole "ylimääräinen" käsipari, jolla teetetään vain hommia. 

Kohti arviointikokousta

Keskustelin tutkinnon suorittajan kanssa ja hän lupasi lähettää minulle suunnitelmansa tutkinnon suorittamisesta, jolloin saan hyvän kuvan siitä millä tavoin hän osaamisen tulee tutkintotilaisuutensa aikana osoittamaan. Tämä on todella mielenkiintoinen, sillä tästä saan hyvän kuvan arviointikokoukseen ja pystyn seurailemaan sitä ihan uudesta näkökulmasta.

Jälleen sain arvokasta kokemusta näyttötutkintomaailmasta ja jään mielenkiinnolla odottamaan arviointikokousta.

22.4.2015 1. Tutkintotilaisuuden seuraaminen

AC maailmassa tutkintotilaisuus ja arviointikokous

Eilen pääsin ensimmäisen kerran seuraamaan millainen on oikea tutkintotilaisuus ja miten tällainen etenee. Tutkinto oli tieto- ja viestintätekniikan ammattitutkinto ja tutkinnon suorittaja osoitti osaamisen kolmessa eri tutkinnon osassa. Nämä osat olivat: "Tieto- ja viestintäteknisessä toimintaympäristössä toimiminen", "Ohjelmiston suunnittelu" ja "Ohjelmiston toteuttaminen, testaaminen ja käyttöönotto".

Tutkinnon osat esitettiin arvioitavaksi

Tutkintotilaisuus alkoi sillä, että opettajaedustaja esitteli keitä paikalla oli ja kertoi ohjeita tutkinnon suorittajalle. Koska tutkintotilaisuus järjestettiin AC-verkkoympäristössä, täytyi heti alkuun testata ääniyhteydet ja AC:n toimivuus.

Tutkinnon ensimmäisen osan tutkinnon suorittaja osoitti dokumentin avulla eli kertoi omilla sanoin tehtävän vastaukset. Tehtävänä oli kuvata organisaatiokuvaus, kertoa omasta roolista siinä, kuvata oma ammattitaito ja miten kehittää ammattitaitoaan ja kuvata organisaation tietokonelaitteisto ja oheislaitteet.

Kun tutkinnon suorittaja oli kertonut omat juttunsa, meillä muilla oli mahdollisuus kysellä tutkinnon suorittajalta kysymyksiä.Itse en ollut  varautunut esittämään kysymyksiä, koska olin vähän pihalla, että mitä hän oli edes tehnyt, koska en ollut nähnyt materiaaleja ennen tutkintotilaisuutta. Toisaalta vähän hämmennyinkin siitä, että olisin voinut esittää päteviä kysymyksiä, kun oletin, että olen ihan vain tarkkailijan  roolissa. Tästä sitten otin kopin ja aloin seurata seuraavia osioita sillä silmällä, että voin kyselläkin tarvittaessa jotain.

Toisessa osiossa tutkinnon suorittaja esitteli UML-luokkakaavion pelinsä luokista. Tämä oli mielenkiintoinen osuus, tosin AC:lla materiaalia ei jaettu tehokkaasti, joten kaaviosta ei saanut selvää, jos sitä ei ollut etukäteen lukenut. Tätä vähän ihmettelin, että miksei AC:ssa tutkinnon suorittajaa neuvottu jakamaan pelkkää dokumenttia, jolloin tekstit olisivat näkyneet paljon paremmin. Jäikin mietityttämään, että millä tasolla AC:ta hyödynnetään opetuksessa OSAO:lla. Tuo olisi seuraava mielenkiintoinen asia päästä seuraamaan.

Kolmas osuus oli mielenkiintoisin, koska siinä tutkinnon suorittaja esitteli pelinsä ja kertoi mitä siinä tapahtuu. Tässä vaiheessa sai konkreettisen näkemyksen, että mitä hän oli tehnyt ja miten edelliset osiot oli toteutettu.

Tutkintotilaisuuden arviointi

Mielenkiintoista oli huomata, että tutkintotilaisuuden aikana opettaja esitti arviot samantien tutkinnon suorittajalle. Tutkintotilaisuuden jälkeen ei pidetty lainkaan kolmikanta-arviointikokousta, jossa arviointiesitys olisi esitetty arvioijen kesken ja sen jälkeen esitetty tutkinnon suorittajalle. Tämä jäi itseäni mietityttämään, sillä koulutuksessa meille juuri tuota arviointikokouksen tärkeyttä korostetaan ja sitä, että arviointiesitys tehdään kolmikannan kanssa ja se sitten esitetään tutkinnon suorittajalle.

TT arvioija kertoi sekä positiivisen että rakentavan palautteen pelistä tutkinnon suorittajalle, mikä oli mielestäni hyvä juttu. Tuosta jäi sellainen kuva, että arvioija oli perehtynyt aineistoon ja pystyi esittämään siitä asian mukaisia kommentteja. TA arvioija ei samanlaista palautetta antanut, joten en saanut hänen arviostaan niin selvää kantaa. Joitain yksittäisiä kommentteja antoi, mutta melko vähäisesti.

Keskustelua tutkintotilaisuudesta

Tutkintotilaisuuden jälkeen esitin opettajalle tarkentavia kysymyksiä tutkintotilaisuudesta. Opettaja oli todella mahtava, kun vastaili kysymyksiini samantien ja muutenkin oli antamassa informaatiota todella hienosti. Haastattelin myös tutkinnon suorittajaa tutkintotilaisuuden jälkeen, jolloin sain tarkennuksia isoon kuvaan. Esitin kysymyksiä henkilökohtaistamisesta, miltä tutkintotilaisuus vaikutti ja miten näyttötutkinto-opiskelumalli toimi hänen kaltaiselleen työssäkäyvälle ihmiselle. Haastattelu oli todella mielenkiintoinen ja antoi vastauksia sellaisiin kysymyksiin, joita on noussut esille näyttötutkintomestarikoulutuksessa. Oli mielenkiintoista nähdä miten asiat tutkinnon suorittajan kannalta näyttäytyvät.

Mietityttämään jääneitä asioita

Tutkintotilaisuuden jälkeen jäin miettimään miksi kolmikannan arviointikokousta ilman tutkinnon suorittajaa ei tehty. Kysyin asiaa opettajalta, ja hän sanoi, ettei koskaan arviointia tehdä ilman tutkinnon suorittajaa. Tämä asia oli erilaista mitä koulutuksessa oli meille opetettu. Mielenkiintoista oli se, kun katsoin tutkinnon järjestäjän henkilökohtaistamislomakkeita, niin oli arvostelusta kirjoitettu näin:

"Tässä lomakkeessa arvioitujen yksittäisten tutkintosuoritusten arvosanaesityksen määrittää työnantajan, työntekijän ja oppilaitoksen edustajat. Annettu arvosanaesitys käsitellään tutkinnon kolmikantaisen arviointiryhmän kokouksessa. Arvosanaesitys voi muuttua tutkinnon osan arviointiryhmän tai tutkintotoimikunnan käsittelyssä. Lopullisen arvosanan päättää aina tutkintotoimikunta." 

Nyt käytännössä ammattitutkinnossa tämä kolmikantainen arviointikokous oli samalla tuo tutkinnon suoritustilaisuus. Erillistä kolmikannan arviointikokousta ei siis pidetty, jossa tutkinnon suorittaja ei olisi ollut läsnä. Jäin miettimään, että onko se tämän kaltaisissa ammattitutkintojen tutkintotilaisuuksissa lähinnä muodollisuus, kun arviointi tehdään hyväksytty/hylätty arvosanoilla. Kuitenkin kolmikanta on saanut tutkinnon osat kaksi viikkoa etukäteen, jolloin mahdolliset puutteet on havaittu, eikä tutkinnon suorittaja kuulemma pääse suorittamaan tutkintotilaisuutta, jos selkeitä puutteita havaitaan materiaalien palauttamisvaiheessa.