27.4.2015 Tutkintotilaisuuden seuraamista päiväkodilla

Tutkintotilaisuuden seuraamista päiväkodilla

Pääsin päiväkodille seuraamaan lähihoitajaopiskelijan tutkintotilaisuutta. Tutkinnon suorittaja suoritti lasten ja nuorten hoidon ja kasvatuksen koulutusohjelman tutkintotilaisuutta päiväkodin eskariryhmässä. Menin päiväkodille seuraamaan ja haastattelemaan hoitajia. Parin tunnin aikana oli mielenkiintoista saada käytännön tietoa siitä, miten tällainen tilaisuus päiväkodilla hoidetaan ja oli hyvä päästä haastattelemaan tutkinnon suorittajaa ja saada hänen mielipiteitä tutkinnon suorittamisesta.

Eskarilaisten maanantaiaamu

Aamu alkoi ulkoilulla. Eskarilaiset olivat juuri siivoamassa leluja ja lähdössä sisälle, kun saavuin päiväkodille. Pääsin tässä vaiheessa heti haastattelemaan tutkinnon suorittajaa ja pääsin siinä mielessä hyvin vauhtiin oman tehtäväni kanssa. Siirryimme lasten kanssa sisätiloihin, jossa heillä alkoi päivän avaustuokio. Tutkinnon suorittajan tehtävänä oli tuokion seuraaminen, eikä siinä kauhean paljon ollut tekemistä.

Jäin miettimään tuossa tuokion aikana seuraavia kysymyksiä:

1- Miten opettajan ja hoitajien yhteisopettajuus toimii?
2- Miten hoitajat osallistuvat aktiivisesti, mutta ei näkyvästi opetustuokion kulkuun ja takaavat opettajalle työskentelyrauhan?
3- Miten tutkinnon suorittaja saa roolia tässä paletissa?

Opettajan opetustuokion jälkeen lapset siirtyivät tekemään tehtäviä ja tutkinnon suorittaja pääsi työhön kiinni. Hän hienosti otti ohjauksen näkökulmasta roolia ja auttoi tehtävien teossa ohjaten. Opetustuokion jälkeen pääsin juttelemaan vielä TT arvioijan eli näytön vastaanottavan hoitajan ja tutkinnon suorittajan kanssa. Kysyin juuri kysymyksiä, jotka olivat minua askarruttaneet ja sain niihin vastaukset. Samalla TT arvioija antoi palautetta tutkinnon suorittajalle toiminnasta eli haastatteluni toimi samalla hyvin tutkinnon suorittajalle palautteen anto tilaisuutena kyseisestä tunnista. 

Ohjaajan pätevyys

Huomasin tarkkaillessani toimintaa, että ohjaajan pätevyys on todella iso asia, kun hän ohjaa ja seuraa tutkinnon suorittajaa. Mikäli ohjaajalla ei ole homma hanskassa, ei hän kykene seuraamaan tutkinnon suorittajan toimintaa ja arvioimaan sitä kriittisesti. Myös kokemuksen tärkeys korostui, kun ryhmässä on integroitu erikoislapsia normi lapsien joukkoon. Tässä myös tärkeää on se, että kommunikaatio tutkinnon suorittajan kanssa on selkeää ja hänkin tietää mahdolliset ongelmatilanteet. Tästä olikin hyvä esimerkki, kun ohjaava hoitaja sai tekstiviestin, niin hän heti näytti sen myös tutkinnon suorittajalle ja antoi hänellekin informaatiota asiasta. Tästä jäi itselleni kuva, että tutkinnon suorittaja toimii osana tiimiä, eikä ole "ylimääräinen" käsipari, jolla teetetään vain hommia. 

Kohti arviointikokousta

Keskustelin tutkinnon suorittajan kanssa ja hän lupasi lähettää minulle suunnitelmansa tutkinnon suorittamisesta, jolloin saan hyvän kuvan siitä millä tavoin hän osaamisen tulee tutkintotilaisuutensa aikana osoittamaan. Tämä on todella mielenkiintoinen, sillä tästä saan hyvän kuvan arviointikokoukseen ja pystyn seurailemaan sitä ihan uudesta näkökulmasta.

Jälleen sain arvokasta kokemusta näyttötutkintomaailmasta ja jään mielenkiinnolla odottamaan arviointikokousta.

22.4.2015 1. Tutkintotilaisuuden seuraaminen

AC maailmassa tutkintotilaisuus ja arviointikokous

Eilen pääsin ensimmäisen kerran seuraamaan millainen on oikea tutkintotilaisuus ja miten tällainen etenee. Tutkinto oli tieto- ja viestintätekniikan ammattitutkinto ja tutkinnon suorittaja osoitti osaamisen kolmessa eri tutkinnon osassa. Nämä osat olivat: "Tieto- ja viestintäteknisessä toimintaympäristössä toimiminen", "Ohjelmiston suunnittelu" ja "Ohjelmiston toteuttaminen, testaaminen ja käyttöönotto".

Tutkinnon osat esitettiin arvioitavaksi

Tutkintotilaisuus alkoi sillä, että opettajaedustaja esitteli keitä paikalla oli ja kertoi ohjeita tutkinnon suorittajalle. Koska tutkintotilaisuus järjestettiin AC-verkkoympäristössä, täytyi heti alkuun testata ääniyhteydet ja AC:n toimivuus.

Tutkinnon ensimmäisen osan tutkinnon suorittaja osoitti dokumentin avulla eli kertoi omilla sanoin tehtävän vastaukset. Tehtävänä oli kuvata organisaatiokuvaus, kertoa omasta roolista siinä, kuvata oma ammattitaito ja miten kehittää ammattitaitoaan ja kuvata organisaation tietokonelaitteisto ja oheislaitteet.

Kun tutkinnon suorittaja oli kertonut omat juttunsa, meillä muilla oli mahdollisuus kysellä tutkinnon suorittajalta kysymyksiä.Itse en ollut  varautunut esittämään kysymyksiä, koska olin vähän pihalla, että mitä hän oli edes tehnyt, koska en ollut nähnyt materiaaleja ennen tutkintotilaisuutta. Toisaalta vähän hämmennyinkin siitä, että olisin voinut esittää päteviä kysymyksiä, kun oletin, että olen ihan vain tarkkailijan  roolissa. Tästä sitten otin kopin ja aloin seurata seuraavia osioita sillä silmällä, että voin kyselläkin tarvittaessa jotain.

Toisessa osiossa tutkinnon suorittaja esitteli UML-luokkakaavion pelinsä luokista. Tämä oli mielenkiintoinen osuus, tosin AC:lla materiaalia ei jaettu tehokkaasti, joten kaaviosta ei saanut selvää, jos sitä ei ollut etukäteen lukenut. Tätä vähän ihmettelin, että miksei AC:ssa tutkinnon suorittajaa neuvottu jakamaan pelkkää dokumenttia, jolloin tekstit olisivat näkyneet paljon paremmin. Jäikin mietityttämään, että millä tasolla AC:ta hyödynnetään opetuksessa OSAO:lla. Tuo olisi seuraava mielenkiintoinen asia päästä seuraamaan.

Kolmas osuus oli mielenkiintoisin, koska siinä tutkinnon suorittaja esitteli pelinsä ja kertoi mitä siinä tapahtuu. Tässä vaiheessa sai konkreettisen näkemyksen, että mitä hän oli tehnyt ja miten edelliset osiot oli toteutettu.

Tutkintotilaisuuden arviointi

Mielenkiintoista oli huomata, että tutkintotilaisuuden aikana opettaja esitti arviot samantien tutkinnon suorittajalle. Tutkintotilaisuuden jälkeen ei pidetty lainkaan kolmikanta-arviointikokousta, jossa arviointiesitys olisi esitetty arvioijen kesken ja sen jälkeen esitetty tutkinnon suorittajalle. Tämä jäi itseäni mietityttämään, sillä koulutuksessa meille juuri tuota arviointikokouksen tärkeyttä korostetaan ja sitä, että arviointiesitys tehdään kolmikannan kanssa ja se sitten esitetään tutkinnon suorittajalle.

TT arvioija kertoi sekä positiivisen että rakentavan palautteen pelistä tutkinnon suorittajalle, mikä oli mielestäni hyvä juttu. Tuosta jäi sellainen kuva, että arvioija oli perehtynyt aineistoon ja pystyi esittämään siitä asian mukaisia kommentteja. TA arvioija ei samanlaista palautetta antanut, joten en saanut hänen arviostaan niin selvää kantaa. Joitain yksittäisiä kommentteja antoi, mutta melko vähäisesti.

Keskustelua tutkintotilaisuudesta

Tutkintotilaisuuden jälkeen esitin opettajalle tarkentavia kysymyksiä tutkintotilaisuudesta. Opettaja oli todella mahtava, kun vastaili kysymyksiini samantien ja muutenkin oli antamassa informaatiota todella hienosti. Haastattelin myös tutkinnon suorittajaa tutkintotilaisuuden jälkeen, jolloin sain tarkennuksia isoon kuvaan. Esitin kysymyksiä henkilökohtaistamisesta, miltä tutkintotilaisuus vaikutti ja miten näyttötutkinto-opiskelumalli toimi hänen kaltaiselleen työssäkäyvälle ihmiselle. Haastattelu oli todella mielenkiintoinen ja antoi vastauksia sellaisiin kysymyksiin, joita on noussut esille näyttötutkintomestarikoulutuksessa. Oli mielenkiintoista nähdä miten asiat tutkinnon suorittajan kannalta näyttäytyvät.

Mietityttämään jääneitä asioita

Tutkintotilaisuuden jälkeen jäin miettimään miksi kolmikannan arviointikokousta ilman tutkinnon suorittajaa ei tehty. Kysyin asiaa opettajalta, ja hän sanoi, ettei koskaan arviointia tehdä ilman tutkinnon suorittajaa. Tämä asia oli erilaista mitä koulutuksessa oli meille opetettu. Mielenkiintoista oli se, kun katsoin tutkinnon järjestäjän henkilökohtaistamislomakkeita, niin oli arvostelusta kirjoitettu näin:

"Tässä lomakkeessa arvioitujen yksittäisten tutkintosuoritusten arvosanaesityksen määrittää työnantajan, työntekijän ja oppilaitoksen edustajat. Annettu arvosanaesitys käsitellään tutkinnon kolmikantaisen arviointiryhmän kokouksessa. Arvosanaesitys voi muuttua tutkinnon osan arviointiryhmän tai tutkintotoimikunnan käsittelyssä. Lopullisen arvosanan päättää aina tutkintotoimikunta." 

Nyt käytännössä ammattitutkinnossa tämä kolmikantainen arviointikokous oli samalla tuo tutkinnon suoritustilaisuus. Erillistä kolmikannan arviointikokousta ei siis pidetty, jossa tutkinnon suorittaja ei olisi ollut läsnä. Jäin miettimään, että onko se tämän kaltaisissa ammattitutkintojen tutkintotilaisuuksissa lähinnä muodollisuus, kun arviointi tehdään hyväksytty/hylätty arvosanoilla. Kuitenkin kolmikanta on saanut tutkinnon osat kaksi viikkoa etukäteen, jolloin mahdolliset puutteet on havaittu, eikä tutkinnon suorittaja kuulemma pääse suorittamaan tutkintotilaisuutta, jos selkeitä puutteita havaitaan materiaalien palauttamisvaiheessa.

20.-21.4.2015 3. ja 4. Lähipäivä: Järjestämissuunnitelma ja -sopimus

Järjestämissuunnitelma ja -sopimus

Lähipäiville oli jälleen kiva tulla. Nyt ryhmä oli tuttu, koska ryhmäytymistä oli edellisillä lähipäivillä jonkin verran ehtinyt tapahtua ja tuttuja kasvoja oli luokka täynnä. Lähipäivät aloittivat Jarmo Salo ja Hannu Korkala. Päivän aiheina olivat näyttötutkintojen hallinnolliset asiat, kuten koulutuksien rahoitusasiat, järjestämissuunnitelman ja yleisesti näyttötutkinnon järjestämiseen liittyvät lakiasiat.

Päivän aikana tuli paljon uutta tietoa näyttötutkintojärjestelmästä ja näyttötutkintokoulutuksen suorittamisesta. Aamupäivästä kävimme läpi HOT:n, henkilökohtaisen osaamisen tunnustamisen lomakkeen, täyttämisen ja saimme esimerkkejä millä tavalla osoitamme NTM osaamisen tässä koulutuksessa.

Miten oma osaaminen osoitetaan?

1. osa. Tässä osassa perehdytään näyttötutkinnon järjestämiseen, joko kommentoimalla olemassa olevaa järjestämissuunnitelmaa, laatimalla uusi ärjestämissuunnitelma tai haastattelemalla koulutuksen järjestäjää.

2. osa. Kun näyttötutkinto laitetaan toimeen, niin järjestetään konkreettisesti tutkintotilaisuus tai mennään arvioijaksi tutkintotilaisuuteen.

3. osa. Näyttötutkinnon laadun varmistus. Kerätään palautetta tutkinnon järjestämisestä. AIPAL ja OPAL-järjestelmät täytyy olla hallussa.

Lisäksi käydään seuraamassa tutkintotilaisuuksia. Miniminä on, että pääsee seuraamaan arviointikokousta. Tätä varten pitää luoda verkostoja koulutusten järjestäjiin.

OPAL: Koulutuksen rahoituksen antaa opetushallitus. Opiskelijalta kysytään arvosanat koulutuksesta. Väli- ja loppupalaute. Lisäksi sanallisia kommenttikenttiä. Rahoittajat ovat kiinnostuneita OPAL palautteista ja pisteyttävät koulutuksen järjestäjät palautteen mukaan. Tämä vaikuttaa jatkossa siihen, mistä koulutuksia ostetaan.

AIPAL: Jos jollain muulla rahoituksella kuin työelinkeinorahoituksella järjestetään koulutus, käytetään AIPAL-järjestelmää. Tutkinnon järjestäjä pystyy palautteen perusteella kehittämää toimintaansa.

=> NT tutkinnosta AINA haetaan palautetta!!

Näyttötutkintotilaisuuden tiedottaminen

Näyttötutkintotilaisuudesta täytyy tiedottaa useita eri tahoja. Tässä listattuna tärkeimmät tahot, joille tieto pitää mennä tutkintotilaisuudesta:

• Tutkinnon suorittaja
• Työelämän edustajat
• Tutkintotoimikunnat
• Tilastokeskus, tietokannat
• Tiedotusvälineet (valmistuneet tiedot näkyviin eri oppilaitoksista)
• Opetushallitus
• Sisäinen tiedotus (oman talon sisäinen)
• Järjestöt (arviointiin apua, verkostoituminen, yrittäjäjärjestöt)

NTM: Käsitteet

21.4.2015 NTM käsitteet

Kouluttajamme ovat painottaneet, että NTM toiminnassa oleellista on oikeiden käsitteiden käyttö. Niinpä päätin selvittää heti alkuun, että mitä nämä oikeat käsitteet ovat ja kerään niitä tähän artikkeliin. Kun puhutaan oikeilla käsitteillä, osoitetaan oma ammattitaito ja sen vuoksi on näin koulutuksen alkumetreillä hyvä opiskella nämä.

Ammatillinen aikuiskoulutus

Ammatillisella aikuiskoulutuksella tarkoitetaan ammattitaidon hankkimistavasta riippumattomia, näyttötutkintoina suoritettavia perustutkintoja, ammattitutkintoja ja erikoisammattitutkintoja samoin kuin niihin valmistavaa koulutusta sekä muuta kuin näyttötutkintoon valmistavaa lisäkoulutusta.

Ammattitaitovaatimus

Tutkinnon osissa on yksi tai useampia ammattitaitovaatimuksia, jotka on muodostettu työelämän tehtävä- ja taitoalueista.

Ammattikirja

Opetushallituksen hyväksymä asiakirja, johon tehty merkintä näyttötutkinnosta on tutkintotodistukseen rinnastettava todistus näyttötutkinnon suorittamisesta.

Ammattitutkintostipendi

Koulutusrahaston myöntämä stipendi näyttötutkintona ammatillisen perustutkinnon, ammattitutkinnon tai erikoisammattitutkinnon suorittaneelle. Lisätietoja www.koulutusrahasto.

Arvioija

Ammattitaidon osoittamista eli tutkintosuoritusta arvioiva henkilö.

Arvioinnin kohteet

Arvioinnin kohteilla ilmaistaan ne osaamisen alueet, joihin arvioinnissa kiinnitetään erityistä huomiota.

Arvioinnin kriteerit (ammatillisissa perustutkinnoissa arviointikriteeri)

Arvioinnin kriteerit määrittävät ammatillisissa perustutkinnoissa annettavan arvosanan tason sekä ammatti- ja erikoisammattitutkinnoissa hyväksytyn tutkintosuorituksen tason.

Arviointiaineisto

Tutkinnon osittain koottu kirjallinen ja tarvittaessa myös digitaalinen aineisto, joka koostuu tutkintosuoritusten kattavista arvioinneista ja tutkinnon suorittajan itsearvioinneista. Lisäksi arviointiaineistoon liitetään tarvittaessa 1) tutkinnon suorittajan laatimat ja arvioidut asiakirjat, jotka on mainittu tutkinnon perusteissa, 2) kopiot erillispätevyyksien suorittamista koskevista todistuksista, 3) tutkintotoimikunnan tunnustamat dokumentit aiemmin osoitetusta osaamisesta ja 4) tutkintosuorituksia täydentävät dokumentit tilanteessa, jossa käytännön työtehtävät eivät kata kaikkia tutkinnon perusteiden ammattitaitovaatimuksia. 

Arviointiesitys

Kolmikantaisen arvioijaryhmän tekemä tutkinnnonosakohtainen esitys tutkintotoimikunnalle päätöksentekoa varten, mikä perustuu kattaviin tutkintosuoritusten arviointeihin.

Arviointikokous

Kokous, jossa työnantajia, työntekijöitä ja opettajia edustavat, tutkintotoimikunnan hyväksymät arvioijat tekevät tutkinnon osan arviointiesityksen kattavan arviointiaineiston perusteella tutkintotoimikunnalle.

Henkilökohtaistaminen

Koulutuksen järjestäjälle asetettu velvoite tarjota aikuisille asiakaslähtöisesti suunniteltua ja toteutettua neuvontaa, ohjausta sekä muita, yhteisesti sovittavia tukimuotoja ja palveluja näyttötutkintoon ja siihen valmistavaan koulutukseen hakeutumisessa, tutkinnon suorittamisessa ja tarvittavan ammattitaidon hankkimisessa.

Henkilökohtaistamista koskeva asiakirja

Opetushallituksen henkilökohtaistamismääräyksen (43/011/2006) mukainen asiakirja, johon dokumentoidaan näyttötutkintoon ja siihen valmistavaan koulutukseen hakeutuminen, tutkinnon suorittaminen ja tarvittavan ammattitaidon hankkiminen.

Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma

Ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa (630/1998, 20 §) määritelty asiakirja, jonka koulutuksen järjestäjä laatii erityistä tukea tarvitseville oppisopimusopiskelijoille tarvittavan ammattitaidon hankkimisen henkilökohtaistamiseksi.

Henkilökohtainen opiskeluohjelma

Ammatillisesta koulutuksesta annetussa asetuksessa (811/1998, 6 §) määritelty asiakirja, jonka koulutuksen järjestäjä laatii oppisopimuskoulutuksena järjestettävässä näyttötutkinnon suorittamiseen valmistavassa koulutuksessa tutkinnon suorittajalle tarvittavan ammattitaidon hankkimisen

henkilökohtaistamiseksi.

Kolmikanta

Kolmikantainen edustus näyttötutkintojärjestelmässä tarkoittaa työnantajien, työntekijöiden ja opettajien edustusta näyttötutkintoprosessin eri vaiheiden toteutuksessa sekä edustusta tutkintotoimikunnassa.

Koulutuksen järjestäjä

Kunta, kuntayhtymä, valtion liikelaitos ja rekisteröity yhteisö tai säätiö, jolla on opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämä lupa ammatillisen peruskoulutuksen (L 630/1998, 8 §) ja/tai ammatti- ja erikoisammattitutkintoon valmistavan koulutuksen ja ammatillisen lisäkoulutuksen (L

631/1998, 4 §) järjestämiseen.

Koulutuksen järjestämismuoto

Koulutus voidaan järjestää lähi-, etä- ja monimuoto-opetuksena, oppisopimuskoulutuksena tai muutoin työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä (L 630/1998,15 §).

  

Koulutustoimikunta

Ammatillisesti suuntautuneen koulutuksen asiantuntijaelin, jonka opetus- ja kulttuuriministeriö asettaa seuraamaan, arvioimaan ja ennakoimaan koulutuksen ja työelämässä tarvittavan osaamisen kehitystä. 

Kunniakirja

Näyttötutkinnon järjestäjän Opetushallituksesta tilaama kunniakirja

Näyttötutkinnon järjestämissuunnitelma

Näyttötutkinnon järjestäjän laatima suunnitelma tutkintotilaisuuksien järjestämisestä.

Näyttötutkinto

Näyttötutkinto on ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetussa laissa tarkoitettu ammattitaidon hankkimistavasta riippumaton, työelämän hyväksymä perus-, ammatti- tai erikoisammattitutkinto. Tutkinnon perusteissa määritelty ammattitaito osoitetaan tutkintotilaisuuksissa. Näyttötutkinto antaa kelpoisuuden korkeakoulututkintoon johtaviin opintoihin ja yleisen kelpoisuuden ammattikorkeakouluopintoihin.

Näyttötutkintoaineisto

Tutkintotoimikuntien,  näyttötutkinnon järjestäjien, koulutuksen järjestäjien tai Ammattitutkintojen laadunvarmistuksen (Alvar) laatimia aineistoja, jotka voivat sisältää mm. tutkinnon suorittajan ja arvioijan

ohjeita, arviointilomakkeita ja ohjeita ammattitaidon osoittamiseen. Tutkintotoimikunnat päättävät näyttötutkintoaineistojen käytöstä.

Näyttötutkintojen järjestämissopimus

Tutkintotoimikunnan tekemä sopimus koulutuksen järjestäjän tai muun yhteisön ja säätiön kanssa näyttötutkintojen järjestämisestä.

Näyttötutkintomestari

Näyttötutkintomestari on Opetushallituksen hyväksymän 25 opintopisteen (aiemmin 15 opintoviikkoa) laajuisen näyttötutkintomestarin koulutusohjelman suorittanut henkilö.

Näyttötutkintoon valmistava koulutus

Lähi-, etä- ja monimuoto-opetuksena tai oppisopimuskoulutuksena järjestetty koulutus, jonka aikana tutkinnon suorittaja hankkii riittävät valmiudet suorittaa näyttötutkintoon tai tutkinnon osaan liittyvät

tutkintosuoritukset hyväksytysti.

Osaamisala

Tutkinnon perusteet voivat jakaantua kahteen tai useampaan osaamisalaan, jotka muodostuvat yhdestä tai useammasta pakollisesta ja valinnaisesta tutkinnon osasta.

Osaamisen tunnistaminen

Menettely, jossa tutkinnon suorittajan aiemmin hankkima osaaminen tunnistetaan alalle soveltuvin menetelmin näyttötutkintoon ja siihen valmistavaan koulutukseen hakeutumisen henkilökohtaistamisessa.

Osaamisen tunnustaminen

Tutkintotoimikunnan tekemä päätös siitä, että tutkinnon suorittajalla on tutkinnon perusteissa vaadittu ammattitaito ja hänelle voidaan antaa tutkintotodistus tai todistus tutkinnon osan tai osien suorittamisesta.

Pysyvä asiantuntija

Henkilö, jonka Opetushallitus on nimittänyt tutkintotoimikuntaan vahvistamaan toimikunnan asiantuntemusta. Pysyvällä asiantuntijalla on toimikunnan kokouksissa läsnäolo- ja puheoikeus, mutta ei äänioikeutta.

Todistus tutkinnon osan suorittamisesta

Todistus ammatillisen perustutkinnon, ammattitutkinnon tai erikoisammattitutkinnon osan tai osien suorittamisesta. Todistuksen antaa tutkintotoimikunta tutkinnon suorittajan sitä pyytäessä. Näyttötutkinnon järjestäjä vastaa allekirjoitettujen todistusten kopioiden pysyvästä säilyttämisestä.

Tutkinnon järjestäjä

Ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain (631/1998, 7 § 3 mom) mukainen koulutuksen järjestäjä tai muu yhteisö ja säätiö, joka on tehnyt tutkintotoimikunnan kanssa tiettyä tutkintoa koskevan järjestämissopimuksen.

Tutkinnon osan suorittaja

Henkilö, joka suorittaa tutkinnon yhden tai useampia osia, mutta ei koko tutkintoa.

Tutkintomaksu

Näyttötutkintoon osallistuvalta tutkintoon ilmoittautumisen yhteydessä perittävä tutkintokohtainen maksu (58 € vuonna 2012). Tutkinnon järjestäjä tilittää tutkintomaksut Opetushallitukselle.

Tutkintorakenne

Opetus- ja kulttuuriministeriön antama asetus ammatti- ja erikoisammattitutkinnoista, jotka voidaan suorittaa näyttötutkintona. Ammatillisista perustutkinnoista säädetään opetus- ja kulttuuriministeriön erillisellä asetuksella.

Tutkintosuoritus

Näyttötutkinnon suorittajan tutkintotilaisuudessa antama osoitus tutkinnon perusteissa vaadittavasta ammattitaidosta.

Tutkintotilaisuus

Tapahtuma tai tilanne, jossa näyttötutkinnon suorittaja osoittaa tutkinnon perusteissa vaadittavan ammattitaidon tutkinnon osittain.

Tutkintotodistus

Todistus ammatillisen perustutkinnon, ammattitutkinnon tai erikoisammattitutkinnon suorittamisesta. Näyttötutkinnon järjestäjä vastaa allekirjoitettujen tutkintotodistusten kopioiden pysyvästä säilyttämisestä.

Tutkintotoimikunta

Opetushallituksen asettama, työnantajia, työntekijöitä, opettajia ja ammatinharjoittajia edustava luottamuselin (L 631/1998, 7 §). Tutkintotoimikunnat mm. valvovat tutkintojen järjestämistä ja antavat tutkintotodistukset.

Ulkopuolinen sihteeri

Henkilö, jonka Opetushallitus nimittää tutkintotoimikunnan esityksestä hoitamaan toimikunnan sihteeritehtäviä.

23.-24.3.2015 Näyttötutkintomestarin koulutus alkaa

Ensimmäiset kosketukset näyttötutkintomestarimaailmaan

Ensimmäisten lähipäivien aikana tutustuimme opettajiin kuin opiskelijoihin. Oli mahtava verkostoitua ihmisten kanssa ja saada uusia tuttavuuksia. Kouluttajamme Hannu Korkala, Jarmo Salo, Päivi Kilja ja Meriti Veki aloittivat esittelykierroksen. Kouluttajien osaaminen ei jäänyt epäselväksi esittelykierrokselta, sillä heillä oli kokemusta monelta rintamalta. 

Ryhmäytymisen tärkeys

Opiskelijoiden esittelykierroksessa oli kiva huomata kuinka monelta eri alalta oli niin opettajakuntaa kuin työelämän edustajia. Joukossamme olivat mm. maalari, valokuvaaja, fysioterapeutti, päiväkotien johtajia, sote-ihmisiä, ravintola-alan ihmisiä, hevosalan ihmisiä, talon rakennusalan ihmisiä, eräoppaita, matkailualan ihmisiä, kuvataiteilija, kaivosalan toimija, kaupan alan ihminen ja ELY-keskuksen ihmisiä jne.

Ryhmäytymisen aikana kirjoitin kaikkien ryhmäläisteni tiedot ylös, jotta voin tarkistaa ihmisten nimiä ja ammatteja tarvittaessa. Ryhmäytymisen merkitys on valtavan suuri, kun uusi koulutusryhmä aloittaa toimintansa. Se, miten hyvin pääset sisälle ryhmään ja tunnet ihmisiä ryhmän sisällä, antaa paljon uusia mahdollisuuksia verkostoitumiseen.

Miljoona avointa kysymystä

Ensimmäisten lähipäivien aikana meille esiteltiin isona kuvana näyttötutkintomestarin koulutus. Tehtäviä ei suoraan annettu, vaan ajatuksena kouluttajilla oli se, että kaikki palaset loksahtavat paikoilleen, kunhan asioissa edetään. Todella monta kysymysmerkkiä jäi päivistä mieleen pyörimään. Toisaalta tuntui, että asiat eivät ole ollenkaan hallussa, toisaalta tietynlainen epätietoisuus antoi myös malttia sille, ettei nyt ole aika toimia. Kerrankin maltoin antaa asioiden hautua ja jäin odottamaan seuraavia lähipäiviä.

Kotona tutustuin opetushallituksen materiaaleihin ja etsin tietoa netistä, jotta asiat selkiintyisivät minulle. Paljon oli uusia asioita ja tuntui, että asioihin oli saatava enemmän tietoja, jotta ymmärtäisin paremmin mistä tässä hommassa on todella kysymys. Huomasin, että kun paneuduin materiaaleihin, niin ymmärsin enemmän ja enemmän kokonaisuutta ja ison kuvan pienet palaset alkoivat loksahtelemaan paikoilleen.

 

Pieniä askelia eteenpäin

Jotain kuitenkin piti tehdä ja se mitä tein oli verkostoituminen. Lähdin selvittelemään oman alani tutkintojen järjestäjiä ja selvitin milloin olisi mahdollista päästä tutkintotilaisuuksia seuraamaan. Sain parista oppilaitoksesta yhteyshenkilön käsiini ja sainkin mahdollisuuden päästä seuraamaan oman alani näyttöä jo huhtikuulle. Siistiä! 

Toinen mahtava juttu oli se, että verkostoiduin ryhmämme päiväkodin johtajan kanssa ja sovin, että pääsen seuraamaan lähihoitajan oppisopimusnäyttöä toukokuussa. Todella mielenkiintoinen nähdä varhaiskasvatuksen näyttö, sillä tuo ala kiinnostaa itseäni kasvatustieteiden opiskeluideni takia.

Innolla odotan jo noita tutkintotilaisuuksia ja arviointikokouksia, sillä nyt kun asioista on enemmän teoriaa takataskussa, saa tutkintotilaisuuden seuraamisesta paljon enemmän irti. Tavoitteenani on käydä seuraamassa usea eri tutkintotilaisuus, sillä noista saan NTM kokemusta, mitä minulla ei ole vielä karttunut. Seuraamalla useita eri tutkintotilaisuuksia, saan kokemusta siitä, miten tilaisuudet ovat järjestetty ja mitä siellä arvioinnissa tapahtuu. Samoin odotan mielenkiinnolla sitä, millaisia ajatuksia tutkintotilaisuudet minussa herättävät.