torstai 22. lokakuuta 2015

5.-6.10.2015 Laadunvarmistus

Laadunvarmistus

Lokakuun lähipäivien asiana oli todella tärkeä aihe nimittäin laadunvarmistus. Päivien aikana juttelimme kovasti siitä, miten laatua tulee valvoa näyttötutkintojärjestelmässä ja tutkintotilaisuuksissa. Koulutuksen järjestäjällä on suuri vastuu siitä, miten näyttötutkintokoulutus on järjestetty ja millä tavalla tutkintotilaisuudet pidetään. Näyttötutkintomestarin on oltava tarkasti kartalla siitä, miten asioiden tulisi tapahtua ja millä tavalla laatuasioihin tulee kiinnittää huomiota.

Jos laatua ei valvota, ei järjestelmäkään toimi

Jarmo Salo kertoi esimerkkejä siitä, miksi laatua on tärkeää tarkistella näyttötutkintojärjestelmässä. Mikäli laadullista toimintaa ei tutkinnon suorittaja saa, ei myöskään silloin täytetä tavoitteita, joita on näyttötutkintojärjestelmälle luotu. Järjestelmänhän tulisi kouluttaa työelämään tekijöitä, joiden ammattitaito olisi sillä tasolla, että työllistyminen olisi mahdollista.

Laadun valvontaan on tarkoitettu erilaisia kyselylomakkeita. Esimerkkinä kävimme läpi kuinka hyvä kyselylomake tulisi tehdä ja millaisia asioita sieltä tulisi tiedustella tutkinnon suorittajilta. Mikäli kysely ei kysy oikeita asioita, ei myöskään saada irti oikeita asioita ja näin systeemi ei kehity.

AIPAL JA OPAL kyselyt

Näyttötutkintojärjestelmässä laatua tarkistellaan AIPAL ja OPAL kyselyillä. Kun itse tutustuin näihin kyselyihin tutkinnon järjestäjien taholta, tuli minulle tunne, että nämä kyselyt ovat melko turhia, mikäli niihin ei lisätä tarkentavia avoimia kysymyskenttiä. Mikäli kyselylomakkeessa on liikaa ns. ohjailevia kysymyksiä, ei se anna oikeata kuvaa näyttötutkinnon suorittamisesta.

Kenttäkokemuksia

Haastattelin kentällä toimivia kouluttajia ja kyselin millaista palautetta koulutuksen järjestäjät heille tarjoavat koulutuspäivien osalta. Jäin ihmettelemään sitä, miten vähän koulutuksen järjestäjät ottavat vastuuta kouluttajista ja heidän kouluttamisestaan. Kun tutkinnon rakenteet muuttuvat, on työelämäyhteistyö todella tärkeää koulutuksen järjestäjän taholta. Mikäli työelämän kouluttajat eivät tiedä, mihin koulutus johtaa ja tähtää, niin yhteistyön tekeminen on todella haastavaa. Tällöin monesti käy niin, että koulutus on täysin irrallinen kokonaisuudesta, eikä sillä tavoiteta sitä hyötyä mitä on lähdetty hakemaan.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti