19.5.2015 Konkretiaa henkilökohtaistamiseen

Konkretiaa henkilökohtaistamiseen

Tänään pääsimme konkreettisesti kokeilemaan mitä henkilökohtaistaminen on näyttötutkintomaailmassa. Teimme harjoituksen, jossa oli kolme eri roolia. Yksi oli haastattelija, yksi koulutukseen hakeutuja ja kolmas oli tarkkailija. Ideana oli haastatella koulutukseen hakeutujaa henkilökohtaistamisen näkökulmasta ja tarkastella onko kyseinen tutkinto koulutukseen hakeutujalle oikea ja soveltuva. 

Minun ryhmässä käsittelimme kiinteistöalan ammattitutkintoa, vapaa-ajan ja nuoriso ohjaajan perustutkintoa ja ohjelmiston suunnittelun osaa, joka on yksi valinnainen osa tieto- ja viestintätekniikan ammattitutkinnosta. Haastattelussa nousi esille useita kysymyksiä, joita haastattelija joutui avaamaan tarkemmin.

Esimerkkejä tällaisista kysymyksistä olivat:

Miten suhtautua työkokemukseen? 
Riittääkö, että haastattelija kysyy vuosien määrän?
Tarviiko työtehtäviä avata, jotta saisi ongittua koulutukseen hakeutujan aikaisemman osaamisen? Miten aikaisempi osaaminen tunnistetaan ja tunnustetaan?
Miten koulutukseen hakeutuvan aikaisempi osaaminen saadaan esiin?

Koulutukseen hakeutujalla voi nimittäin olla työkokemusta ja useampi eri koulutus taustalla, joten haastattelussa on tärkeää hahmottaa, mikä on koulutuksen osa, minkä koulutukseen hakeutuja todella tarvitsee ja minkä osan hän saa aikaisemmalla osaamisen tunnistamisella suoritettua. Lisäksi aikaisemman osaamisen tunnistaminen voi olla joskus hankalaa ja koulutukseen hakeutujaa saa tosissaan tentata.

Monta eri polkua

Toisessa päivän henkilökohtaistamisharjoituksessa nousi esille useiden eri polkujen mahdollisuus. Eri polkujen määrittelyssä tärkeää oli tietää, että

1. Miten toimitaan, jos koulutukseen hakeutujalla on jo aiemmin hankittua osaamista?

2. Miten toimitaan, jos on osaamista, mutta ei arvioitua todistusta osaamisesta?

3. Miten toimitaan, jos kokemusta ei ole?

4. Miten toimitaan, jos koulutukseen hakeutuja ei ole soveltuva suorittamaan tutkintoa?

Lähipäivän konkreettiset esimerkit olivat todella avaavia ja huomasin taas ymmärtäväni järjestelmästä paljon enemmän. Samalla kun asiat aukenivat, mieleen tuli monta kysymystä, joihin halusin vastauksia eri tahoilta. 

Vertaistuki on tärkeää ja opettavaista

Huippua oli taas todistaa, että ryhmä opettaa mahtavasti. Meillä oli lähipäivien aikana todella mielenkiintoisia keskusteluja ja parasta on se, että kun itse ihmettelet jotain kysymystä, niin saat tukea opiskelijakavereiltasi. Työelämän edustajien kanssa pohdittin sitä, miten laaja tämä näyttötutkintomaailma on ja kuinka paljon tässä on asioita, joita ei ihan heti hahmota. Varsinkaan, kun ei ole toiminut opettajana. Mutta näidenkin lähipäivien jälkeen minulle tuli vahvempi fiilis siitä, että osaan ja ymmärrän taas paljon enemmän :).