NTM: Käsitteet

21.4.2015 NTM käsitteet

Kouluttajamme ovat painottaneet, että NTM toiminnassa oleellista on oikeiden käsitteiden käyttö. Niinpä päätin selvittää heti alkuun, että mitä nämä oikeat käsitteet ovat ja kerään niitä tähän artikkeliin. Kun puhutaan oikeilla käsitteillä, osoitetaan oma ammattitaito ja sen vuoksi on näin koulutuksen alkumetreillä hyvä opiskella nämä.

Ammatillinen aikuiskoulutus

Ammatillisella aikuiskoulutuksella tarkoitetaan ammattitaidon hankkimistavasta riippumattomia, näyttötutkintoina suoritettavia perustutkintoja, ammattitutkintoja ja erikoisammattitutkintoja samoin kuin niihin valmistavaa koulutusta sekä muuta kuin näyttötutkintoon valmistavaa lisäkoulutusta.

Ammattitaitovaatimus

Tutkinnon osissa on yksi tai useampia ammattitaitovaatimuksia, jotka on muodostettu työelämän tehtävä- ja taitoalueista.

Ammattikirja

Opetushallituksen hyväksymä asiakirja, johon tehty merkintä näyttötutkinnosta on tutkintotodistukseen rinnastettava todistus näyttötutkinnon suorittamisesta.

Ammattitutkintostipendi

Koulutusrahaston myöntämä stipendi näyttötutkintona ammatillisen perustutkinnon, ammattitutkinnon tai erikoisammattitutkinnon suorittaneelle. Lisätietoja www.koulutusrahasto.

Arvioija

Ammattitaidon osoittamista eli tutkintosuoritusta arvioiva henkilö.

Arvioinnin kohteet

Arvioinnin kohteilla ilmaistaan ne osaamisen alueet, joihin arvioinnissa kiinnitetään erityistä huomiota.

Arvioinnin kriteerit (ammatillisissa perustutkinnoissa arviointikriteeri)

Arvioinnin kriteerit määrittävät ammatillisissa perustutkinnoissa annettavan arvosanan tason sekä ammatti- ja erikoisammattitutkinnoissa hyväksytyn tutkintosuorituksen tason.

Arviointiaineisto

Tutkinnon osittain koottu kirjallinen ja tarvittaessa myös digitaalinen aineisto, joka koostuu tutkintosuoritusten kattavista arvioinneista ja tutkinnon suorittajan itsearvioinneista. Lisäksi arviointiaineistoon liitetään tarvittaessa 1) tutkinnon suorittajan laatimat ja arvioidut asiakirjat, jotka on mainittu tutkinnon perusteissa, 2) kopiot erillispätevyyksien suorittamista koskevista todistuksista, 3) tutkintotoimikunnan tunnustamat dokumentit aiemmin osoitetusta osaamisesta ja 4) tutkintosuorituksia täydentävät dokumentit tilanteessa, jossa käytännön työtehtävät eivät kata kaikkia tutkinnon perusteiden ammattitaitovaatimuksia. 

Arviointiesitys

Kolmikantaisen arvioijaryhmän tekemä tutkinnnonosakohtainen esitys tutkintotoimikunnalle päätöksentekoa varten, mikä perustuu kattaviin tutkintosuoritusten arviointeihin.

Arviointikokous

Kokous, jossa työnantajia, työntekijöitä ja opettajia edustavat, tutkintotoimikunnan hyväksymät arvioijat tekevät tutkinnon osan arviointiesityksen kattavan arviointiaineiston perusteella tutkintotoimikunnalle.

Henkilökohtaistaminen

Koulutuksen järjestäjälle asetettu velvoite tarjota aikuisille asiakaslähtöisesti suunniteltua ja toteutettua neuvontaa, ohjausta sekä muita, yhteisesti sovittavia tukimuotoja ja palveluja näyttötutkintoon ja siihen valmistavaan koulutukseen hakeutumisessa, tutkinnon suorittamisessa ja tarvittavan ammattitaidon hankkimisessa.

Henkilökohtaistamista koskeva asiakirja

Opetushallituksen henkilökohtaistamismääräyksen (43/011/2006) mukainen asiakirja, johon dokumentoidaan näyttötutkintoon ja siihen valmistavaan koulutukseen hakeutuminen, tutkinnon suorittaminen ja tarvittavan ammattitaidon hankkiminen.

Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma

Ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa (630/1998, 20 §) määritelty asiakirja, jonka koulutuksen järjestäjä laatii erityistä tukea tarvitseville oppisopimusopiskelijoille tarvittavan ammattitaidon hankkimisen henkilökohtaistamiseksi.

Henkilökohtainen opiskeluohjelma

Ammatillisesta koulutuksesta annetussa asetuksessa (811/1998, 6 §) määritelty asiakirja, jonka koulutuksen järjestäjä laatii oppisopimuskoulutuksena järjestettävässä näyttötutkinnon suorittamiseen valmistavassa koulutuksessa tutkinnon suorittajalle tarvittavan ammattitaidon hankkimisen

henkilökohtaistamiseksi.

Kolmikanta

Kolmikantainen edustus näyttötutkintojärjestelmässä tarkoittaa työnantajien, työntekijöiden ja opettajien edustusta näyttötutkintoprosessin eri vaiheiden toteutuksessa sekä edustusta tutkintotoimikunnassa.

Koulutuksen järjestäjä

Kunta, kuntayhtymä, valtion liikelaitos ja rekisteröity yhteisö tai säätiö, jolla on opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämä lupa ammatillisen peruskoulutuksen (L 630/1998, 8 §) ja/tai ammatti- ja erikoisammattitutkintoon valmistavan koulutuksen ja ammatillisen lisäkoulutuksen (L

631/1998, 4 §) järjestämiseen.

Koulutuksen järjestämismuoto

Koulutus voidaan järjestää lähi-, etä- ja monimuoto-opetuksena, oppisopimuskoulutuksena tai muutoin työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä (L 630/1998,15 §).

  

Koulutustoimikunta

Ammatillisesti suuntautuneen koulutuksen asiantuntijaelin, jonka opetus- ja kulttuuriministeriö asettaa seuraamaan, arvioimaan ja ennakoimaan koulutuksen ja työelämässä tarvittavan osaamisen kehitystä. 

Kunniakirja

Näyttötutkinnon järjestäjän Opetushallituksesta tilaama kunniakirja

Näyttötutkinnon järjestämissuunnitelma

Näyttötutkinnon järjestäjän laatima suunnitelma tutkintotilaisuuksien järjestämisestä.

Näyttötutkinto

Näyttötutkinto on ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetussa laissa tarkoitettu ammattitaidon hankkimistavasta riippumaton, työelämän hyväksymä perus-, ammatti- tai erikoisammattitutkinto. Tutkinnon perusteissa määritelty ammattitaito osoitetaan tutkintotilaisuuksissa. Näyttötutkinto antaa kelpoisuuden korkeakoulututkintoon johtaviin opintoihin ja yleisen kelpoisuuden ammattikorkeakouluopintoihin.

Näyttötutkintoaineisto

Tutkintotoimikuntien,  näyttötutkinnon järjestäjien, koulutuksen järjestäjien tai Ammattitutkintojen laadunvarmistuksen (Alvar) laatimia aineistoja, jotka voivat sisältää mm. tutkinnon suorittajan ja arvioijan

ohjeita, arviointilomakkeita ja ohjeita ammattitaidon osoittamiseen. Tutkintotoimikunnat päättävät näyttötutkintoaineistojen käytöstä.

Näyttötutkintojen järjestämissopimus

Tutkintotoimikunnan tekemä sopimus koulutuksen järjestäjän tai muun yhteisön ja säätiön kanssa näyttötutkintojen järjestämisestä.

Näyttötutkintomestari

Näyttötutkintomestari on Opetushallituksen hyväksymän 25 opintopisteen (aiemmin 15 opintoviikkoa) laajuisen näyttötutkintomestarin koulutusohjelman suorittanut henkilö.

Näyttötutkintoon valmistava koulutus

Lähi-, etä- ja monimuoto-opetuksena tai oppisopimuskoulutuksena järjestetty koulutus, jonka aikana tutkinnon suorittaja hankkii riittävät valmiudet suorittaa näyttötutkintoon tai tutkinnon osaan liittyvät

tutkintosuoritukset hyväksytysti.

Osaamisala

Tutkinnon perusteet voivat jakaantua kahteen tai useampaan osaamisalaan, jotka muodostuvat yhdestä tai useammasta pakollisesta ja valinnaisesta tutkinnon osasta.

Osaamisen tunnistaminen

Menettely, jossa tutkinnon suorittajan aiemmin hankkima osaaminen tunnistetaan alalle soveltuvin menetelmin näyttötutkintoon ja siihen valmistavaan koulutukseen hakeutumisen henkilökohtaistamisessa.

Osaamisen tunnustaminen

Tutkintotoimikunnan tekemä päätös siitä, että tutkinnon suorittajalla on tutkinnon perusteissa vaadittu ammattitaito ja hänelle voidaan antaa tutkintotodistus tai todistus tutkinnon osan tai osien suorittamisesta.

Pysyvä asiantuntija

Henkilö, jonka Opetushallitus on nimittänyt tutkintotoimikuntaan vahvistamaan toimikunnan asiantuntemusta. Pysyvällä asiantuntijalla on toimikunnan kokouksissa läsnäolo- ja puheoikeus, mutta ei äänioikeutta.

Todistus tutkinnon osan suorittamisesta

Todistus ammatillisen perustutkinnon, ammattitutkinnon tai erikoisammattitutkinnon osan tai osien suorittamisesta. Todistuksen antaa tutkintotoimikunta tutkinnon suorittajan sitä pyytäessä. Näyttötutkinnon järjestäjä vastaa allekirjoitettujen todistusten kopioiden pysyvästä säilyttämisestä.

Tutkinnon järjestäjä

Ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain (631/1998, 7 § 3 mom) mukainen koulutuksen järjestäjä tai muu yhteisö ja säätiö, joka on tehnyt tutkintotoimikunnan kanssa tiettyä tutkintoa koskevan järjestämissopimuksen.

Tutkinnon osan suorittaja

Henkilö, joka suorittaa tutkinnon yhden tai useampia osia, mutta ei koko tutkintoa.

Tutkintomaksu

Näyttötutkintoon osallistuvalta tutkintoon ilmoittautumisen yhteydessä perittävä tutkintokohtainen maksu (58 € vuonna 2012). Tutkinnon järjestäjä tilittää tutkintomaksut Opetushallitukselle.

Tutkintorakenne

Opetus- ja kulttuuriministeriön antama asetus ammatti- ja erikoisammattitutkinnoista, jotka voidaan suorittaa näyttötutkintona. Ammatillisista perustutkinnoista säädetään opetus- ja kulttuuriministeriön erillisellä asetuksella.

Tutkintosuoritus

Näyttötutkinnon suorittajan tutkintotilaisuudessa antama osoitus tutkinnon perusteissa vaadittavasta ammattitaidosta.

Tutkintotilaisuus

Tapahtuma tai tilanne, jossa näyttötutkinnon suorittaja osoittaa tutkinnon perusteissa vaadittavan ammattitaidon tutkinnon osittain.

Tutkintotodistus

Todistus ammatillisen perustutkinnon, ammattitutkinnon tai erikoisammattitutkinnon suorittamisesta. Näyttötutkinnon järjestäjä vastaa allekirjoitettujen tutkintotodistusten kopioiden pysyvästä säilyttämisestä.

Tutkintotoimikunta

Opetushallituksen asettama, työnantajia, työntekijöitä, opettajia ja ammatinharjoittajia edustava luottamuselin (L 631/1998, 7 §). Tutkintotoimikunnat mm. valvovat tutkintojen järjestämistä ja antavat tutkintotodistukset.

Ulkopuolinen sihteeri

Henkilö, jonka Opetushallitus nimittää tutkintotoimikunnan esityksestä hoitamaan toimikunnan sihteeritehtäviä.